”Ei haise omaan nenäänkään”

Vuorisen sikalassa on tyytyväisiä sikoja, joiden lanta ei ole ongelma isännälle itselleen eikä naapureille. Sen avulla tuotetaan mm. rehuviljaa omille eläimille ja lämmitetään sikalaa. 

Mika Vuorinen halusi pikkupojasta asti hoitamaan sikoja isänsä jalanjäljissä. Nyt perhetilalla on noin 1 500 sikaa, joiden hoidossa auttaa oma yläkouluikäinen tytär ja isä. Toisen sukupolven sikalayrittäjä on sitä mieltä, että kun ihmisille tuotetaan ruokaa, se pitää tehdä mahdollisimman vastuullisesti.  

Tilalla siat ruokitaan pääasiassa tilan omalla viljalla, ja peltojen lannoitus hoidetaan vastuullisesti ja taloudellisesti järkevästi sikalan lietteellä. Ravinnekiertoa tukee tilan toinen kivijalka, koneurakointi, johon kuuluu muun muassa lietteen levitystä lähialueen pelloille. 

– Kun Itse urakoidaan lietteen levitystä, samalla kalustolla levitetään itsellekin. Liete levitetään multaamalla, jolloin typpeä ei pääse haihtumaan ilmaan. Omalta tilalta yli jäävä liete menee kilometrin päähän yhteistyökaverin peltoon. Häneltä ostamme tarvittavan lisäviljan sikalaan.  

LÄMPÖÄ LIETTEESTÄ 

Lietteellä on toinenkin tehtävä. Kun tilan lihasikalaa laajennettiin vuonna 2012, hajuhaittoja oli vähennettävä. Ratkaisu oli lannan jäähdytys, jolla uuteen sikalaan saadaan talvikaudella lämpöä. 

– Automaattinen järjestelmä jäähdyttää lietteen 7–9 ℃ asteiseksi.  Kesällä lämpöä varastoidaan maalämpökaivoon, josta sitä saadaan lämmityskaudella ottaa. Se on kuin patteri, mutta hyötysuhde on parempi kuin normaalissa maalämmössä, Vuorinen kertoo tyytyväisenä. 

Energiansäästön ohella päästöt vähenevät ja hajut myös. Jäähdytetystä lietteestä ei haihdu ammoniakkia. Sikalan ilma on Vuorisen mukaan todella hyvä. Molemmissa sikaloissa lattialämmitys edesauttaa eläinten hyvinvointia ja tarjoaa tasaista mukavaa lämpöä. Vanhaa remontoitua sikalaa lämmitetään hakelämmöllä. 

– On kaiken A ja O, että ilmastointi ja lämmitys toimii ja että sioilla on sopivissa määrin virikkeitä. Silloin on hyvät olosuhteet ja eläimet pysyvät rauhallisina. 

SOIJATON REHUSEOS 

Vastuullisuudesta puhuttaessa ei ruokintaa sovi unohtaa. Vuorinen korostaa säännöllisen rutiinin ja olosuhteiden merkitystä. Tasapainoinen rehuseos vaatii tarkkuutta.  

– On erittäin tärkeä tietää, mitä sioille syötetään, ettei tule yliruokintaa. Omista viljoista otetaan aina analyysit, että tiedetään, minkämoiset valkuaiset siinä on, Vuorinen painottaa. 

Kotoista viljaa tilalla täydennetään A-Rehun ohravalkuaisrehulla eli sikojen ruokinnassa ei käytetä lainkaan soijaa. 

 Vaikka sikapuolen toimintamuodot ovat vakiintuneet, Vuorinen uskoo, että parannettavaa löytyy aina, eikä paikalleen saa jäädä. Kesähelteitä varten sikaloissa jo vesisumuttimet ja led-tekniikkaan siirtymisestä on tehty alustavia suunnitelmia.  

”Kun tekee kaikki hommat niin hyvin kuin osaa ja olosuhteet on kunnossa, sillä pääsee pitkälle. Ja kun on oikein säädetyt systeemit, pääsee itsekin paljon vähemmällä.” 

”Jäähdytetystä lietteestä ei haihdu ammoniakkia.” 

NELJÄ FAKTAA:

1. Peltojen lannoitus multaamalla vähentää typen haihtumista ja parantaa tulosta. Ei kannata ylilannoittaa, vaan pyrkiä turvaamaan taloudellisesti järkevin panoksin huippusato.  
2. Kun sioilla on olosuhteet kunnossa, ei tule häiriökäyttäytymistä. Huolehdi säännöllisestä ja oikein mitoitetusta ruokinnasta, ilmastoinnista, lämmityksestä ja siitä, että virikkeitä on riittävästi saatavilla. 
3. Vierailijoille aina talon saappaat jalkaan, jos on sikalaan asiaa. Se on ehdoton juttu, sillä tautiriski on kova. 
4. Ruokinta perustuu lähellä tuotettuun viljaan ja on täysin soijaton