Broilerituotteiden hiilijalanjälki selvitettiin yhteistyössä tilojen kanssa
10.12.2021 10:36
Keväällä 2021 toteutettiin Atrian broileritiloilla tilakohtaiset kasvihuonekaasutarkastelut. Koska tavoitteena oli hiilijalanjälkimerkintä Atrian broilerituotteiden tuotepakkauksiin, tarkastelu tehtiin koko tuotantoketjussa. Mukana oli nuorikkokasvattamoita, munittamoja, hautomo sekä broilerikasvattamoita.
Pakkausmerkintöjen edellytyksenä on, että tarkastelu kattaa broilerikasvattamojen osalta yli puolet tuotannon volyymistä. Lisäksi tarkastelu tulee toteuttaa tuotantoketjun osalta aina emojen kasvatuksesta saakka. Koska emokasvatus ja munitus ovat toiminnaltaan hyvin yhdenmukaisia, niiden kohdalla tarkastelumäärän oli mahdollista olla pienempi. Tarkastelu toteutettiin 40 atrialaiselle tilalle. Keskimääräisen broilerintuotannon hiilijalanjäljen lisäksi tuloksena saatiin jokaiselle mukana olleelle tilalle yksilöllinen, tilakohtainen tuotannon hiilijalanjälki. Tarkastelut toteutti Envitecpolis Oy, joka tarjoaa laskenta- ja asiantuntijapalveluita ruokaketjun vastuullisuustyön tueksi.
KATTAVAT LÄHTÖTIEDOT
Lähtötiedot kerättiin ruokinnan, eläinmäärien, teurastietojen ja eläinkuljetusten osalta suoraan Atrialta. Tiloilta kysyttiin tiedot kuivikkeiden, sähkön, polttoaineen sekä lämmityksen osalta. Jos tilalla viljeltiin viljaa omien eläinten rehuksi, kysyttiin tiedot myös viljelyn osalta eli lannoitteet, kasvinsuojeluaineet, satotasot sekä maaperätiedot. Lähtötietojen toimittaminen oli tiloille vaivatonta, sillä se toteutettiin sähköisen kyselyn avulla.
”Jokainen tilalle tuleva tipu tuo päästöjä jo tilalle tullessaan.”
SUURIMMAT PÄÄSTÖT REHUISTA JA LANNASTA
Koko tuotantoketjun hiilijalanjäljen teurasmäärillä painotettu keskiarvo oli 2,56 CO2e kg/teuraskg. Tulos tarkoittaa, että kun tuotetaan yksi teuraskilo broilerin lihaa, siitä syntyy 2,56 kiloa kasvihuonekaasuja. Kasvihuonekaasuina huomioidaan hiilidioksidin lisäksi metaani ja typpioksiduuli, joiden kasvihuonekaasuvaikutus muutetaan vastaamaan hiilidioksidin vaikutusta. Tämän vuoksi tuloksen yksikkö on CO2e eli hiilidioksidiekvivalentti.
Tulos on varsin yhdenmukainen kesällä julkaistun Luken tutkimuksen kanssa, jossa selvitettiin suomalaisen broilerin- ja sianlihantuotannon keskimääräistä ympäristövaikutusta.
Merkittävimmät päästöjen aiheuttajat broilerituotannossa olivat rehut sekä lanta. Ne kattoivat yhteensä lähes 90 prosenttia syntyneistä päästöistä. Vaikutusmahdollisuudet näihin ovat tilalla rajalliset, mutta on hyvä hahmottaa, että päästöjä syntyy kaikista kasvatetuista linnuista. Koska tarkastelussa huomioidaan myös emojen päästöt, jokainen tilalle tuleva tipu tuo päästöjä jo tilalle tullessaan. Teuraskilojen hiilijalanjälki saadaan jakamalla syntyneet päästöt hyväksytyillä teuraskiloilla, joten tulokseen vaikuttavat keskeisesti kuolleisuus, rehuhyötysuhde ja hyväksytyt teuraskilot. Hiilijalanjäljen pienentämiseksi tilalla kannattaakin tavoitella niiden parantamista.
Broilerin tuotannossa toiminnalliset erot tilojen välillä ovat melko pieniä. Tuloksissa eroja tilojen välillä kuitenkin syntyi. Eroavaisuuksia aiheuttivat muun muassa käytössä oleva lämmitysratkaisu ja sähkösopimus. Jos lämmityksessä käytettiin öljyä tai turvetta, päästöjen määrä kasvoi selvästi. Hakkeen ja puun käytöllä näin ei tapahtunut. Osalla tiloista oli käytössä omat aurinkopaneelit, joilla sähkön päästöjä saatiin hieman leikattua. Suurempi vaikutus oli kuitenkin sähkösopimuksella, sillä osalla tiloista oli sopimus CO2-vapaasta sähköstä.
HIILIJALANJÄLKI KÄTTELEE TALOUDEN KANSSA
Tilojen välillä on siis eroa sekä tuloksissa että siinä, mistä päästöt syntyvät. Matalin tilakohtainen tulos oli hieman yli kaksi ja korkein yli kolme. Niinpä voidaan todeta, että tilat voivat vaikuttaa omien päästöjensä määrään. Kyse on ennen kaikkea panos-tuotostasapainosta. Tuotantoon pistetään panoksia, jotka aiheuttavat päästöjä: tipuja, rehuja, kuivikkeita, sähköä, polttoaineita. Lopputuloksena syntyy teuraskiloja, joilla tuotantoketjussa syntyneet päästöt jaetaan. Mitä paremmin käytetyillä panoksilla saadaan tuotettua hyväksyttyjä teuraskiloja, sitä pienempi on tuotetun lihan hiilijalanjälki. Koska käytetyt panokset tarkoittavat myös kustannuksia, ja tilalle tuottoja tuovat teuraskilot, kättelee hiilijalanjäljen pienentäminen myös tilan talouden kanssa.
”Tulokseen vaikuttavat keskeisesti kuolleisuus, rehuhyötysuhde ja hyväksytyt teuraskilot.”
PÄÄSTÖJEN JAKAUTUMINEN – KOKO TUOTANTOKETJU
Teksti:
Senja Arffman, johtava asiantuntija, hiililaskenta, Envitecpolis Oy