Atrian lihasikatuotanto kansainvälisessä vertailussa
24.06.2021 13:11
Sijoittamalla Atria Sika -lihasikatuotannon keskimääräiset lukemat kansainväliseen vertailuaineistoon, Interpigiin, saadaan hyvä käsitys tuotantomme kustannuskilpailukyvystä eri osa-alueilla. Yleisellä tasolla voidaan todeta, että lihasikatuottavuus on erinomaisella tasolla ja ruokintakustannus on erittäin kilpailukykyinen.
Lihasikatuotannon tuottavuutta tarkasteltaessa Atrian tulokset ovat maailman kärkiluokkaa (aineisto vuodelta 2019). Meidän hyvät tuotanto-olosuhteemme ja sikojen yhtäaikainen ruokinta, kohtuullisen hyvä terveystilanne ja hyvät rotuvalinnat mahdollistavat jopa maailman kovimmat kasvutulokset. Kansainvälisestä aineistosta rehuhyötysuhdetta on vaikea luotettavasti vertailla, sillä rehuarvojärjestelmät ovat kovin erityyppiset jo Euroopan sisälläkin. Sama pätee myös esimerkiksi lihakkuuteen.
Vaikka Suomi ei kustannuksiltaan ole halvimpia maita, on meillä kuitenkin ruokintakustannus sikaa kohden hyvällä tasolla. Liemiruokinta elintarviketeollisuuden sivuvirtoja hyödyntäen on meidän vahvuutemme myös ympäristötarkastelun kannalta. Toisaaltaan edullisempien sivuvirtojen hyödyntäminen saattaa näkyä hieman korkeampana työ- ja investointikustannuksena.
”Liemiruokinta elintarviketeollisuuden sivuvirtoja hyödyntäen on meidän vahvuutemme myös ympäristötarkastelun kannalta.”
Muut muuttuvat kustannukset ovat Suomessa selvästi verrokkimaita korkeammat mm. kuivikkeiden, veden ja eläinten hävityskustannusten osalta. Suomessa lietekustannus on noin 1,2 euroa/sika, kun Hollannissa kustannus on 6,7 euroa/sika. Vertailu sisältää myös porsaan välitys- ja kuljetuskustannuksen. Se on Suomessa hieman verrokkimaita korkeampi. Työkustannus tuotettua sikaa kohden on hieman verrokkimaita korkeampi. Keskimääräisenä palkkakustannuksena on käytetty 19 euroa/h, sisältäen sivukulut. Monelta osin lainsäädännön vaatimukset, kuten pitkät hännät, aiheuttavat meille ylimääräistä työtä.
Rahoituskustannukset (investointikustannus ja korkokustannus) on Suomen osalta arvioitu uudisrakentamiskustannuksen mukaan. Suomessa tilavaatimus on verrokkimaita suurempi. Suomessa rakennetaan varmasti paljon keskimääräistä laadukkaammin, mutta rakennusten käyttöiäksi arvioidaan 25 vuotta, mikä ehkä vääristää. Muun muassa Hollannissa rakennuksen käyttöiäksi lasketaan 30 vuotta.
Lukemat eivät ole absoluuttinen fakta, mutta kuitenkin suuntaaantava kokonaiskuva. Vertailkaa omia lukujanne, millä tasolla olette. Oletteko kustannuksissa yläpuolella vai alapuolella?
|
Tuotantotukustannus €/sika |
Tanska |
Ruotsi |
Suomi |
Hollanti |
Saksa |
Espanja |
|
Ruokintakustannus |
51,7 |
60,0 |
43,8 |
63,4 |
58,2 |
61,8 |
|
Muut muuttuvat kustannukset |
6,1 |
6,0 |
14,3 |
17,8 |
10,3 |
7,4 |
|
Työkustannus |
4,3 |
4,7 |
6,7 |
5,5 |
6,3 |
3,2 |
|
Rahoituskustannukset (sis. tuet) |
8,4 |
15,3 |
13,1 |
11,3 |
12,9 |
6,4 |
|
Investointituen arvo |
-1,0 |
-0,2 |
-3,0 |
0,0 |
0,0 |
0,0 |
|
Tuotantokustannus yhteensä €/sika ilman porsasta |
69,4 |
85,7 |
75,0 |
97,9 |
87,6 |
78,8 |
|
Teuraspaino |
86,6 |
89,8 |
91,2 |
95,5 |
94,5 |
86,7 |
|
Käytetty työaika minuuttia/sika |
10,7 |
12,0 |
21,0 |
12,6 |
19,2 |
13,0 |
Vertailuaineisto vuodelta 2019
Kirjoittaja
Tuotannon kehitys
Immonen Niina
040 482 5895
Kehityspäällikkö