Sika
Veden laadun merkitys sianlihantuotantoon
Suomessa käytettävän veden laatu on erittäin hyvä. Sikalan seinätkin pestään parempilaatuisella vedellä kuin toisaalla juodaan. Juomaveden laadulla on suuri merkitys myös lihan laatuun. Sika juo keskimäärin 10 litraa vettä päivässä ja lihaskudoksessa on noin 75–80 % vettä.
Monipuolinen ruokinta mahdollistaa viljelykierrot ja on tärkeä osa kiertotaloutta
Siat syövät elintarvikelaadun täyttämätöntä kotimaista viljaa, pääosin ohraa, mutta myös vehnää, kauraa, rypsiä ja rapsia. Lisäksi siat syövät muita valkuaislähteitä, kuten hernettä ja härkäpapua, joiden viljelyllä voidaan monipuolistaa samalla viljelykiertoja, vähentää typpilannoitteiden tarvetta ja parantaa maaperän rakennetta. Tämän lisäksi sikojen ruokinnasta merkittävän osan muodostavat elintarviketeollisuuden sivuvirrat, kuten etanolin tuotannon sivutuotteena muodostuva ohravalkuaisliemi eli OVR ja meijeriteollisuuden herat.
Soijan käyttö
Atria pyrkii luopumaan kokonaan soijan käytöstä sianlihantuotannossa. Soijaa korvataan kotimaisilla valkuaislähteillä kuten ohranvalkuaisella ja härkäpavulla. Valtaosa atrialaisista sioista kasvaakin jo täysin soijattomalla ruokinnalla.
Atrialle tulevista lihasioista ja emakoista A-Rehun toimittamien rehujen osalta soijaa käytetään elopainokiloa kohden 62 g. Soijan käytön osuus kokonaisrehumäärästä on 2,5 %.
Mikäli ruokinnassa ei pyritä vähentämään soijaa, tuotettua sikaa kohden sitä käytetään noin 40 kg. Tällöin soijaa käytetään elopainokiloa kohden 330 g ja ruhopainokiloa kohden 440 g. Tämä on keskimääräinen kansainvälinen vertailulukema.
Atrian alkutuotannossa on tehty tutkimusta soijasta luopumisen eteen jo kymmenen vuoden ajan.
Salmonellavapaus
Suomessa on salmonellan nollatoleranssi kaikkien serotyyppien suhteen. Salmonella -serotyyppejä tunnetaan n. 2.500 kpl ja näistä 100 aiheuttaa ihmiselle sairauden. Euroopassa pyritään vastustamaan ainoastaan viittä vaarallisinta tyyppiä. Meillä vastustetaan kaikkia serotyyppejä. Jos salmonella todetaan tilalla, se saneerataan yhteistyössä viranomaisten kanssa. Tällainen liha ei päädy ikinä ihmisravinnoksi.
Salmonellan ennaltaehkäisy ruokaketjussamme perustuu siihen, että kotieläinten syömät rehut ovat puhtaita – sekä kotimaassa tuotetut että tuontirehut tutkitaan. Lisäksi rehut lämpökäsitellään. Maatilojen oikeat toimintatavat bioturvallisuuden suhteen ovat erittäin tärkeässä roolissa. Tämä tarkoittaa mm. haittaeläinten torjuntaa ja tilavierailujen rajoittamista. Euroopassa liha ei ole salmonellavapaata. Jos ja kun muualla maailmassa tilalla todetaan salmonellaa, painetta pyritään rajoittaan esimerkiksi rehuun lisättävän hapon avulla.
Antibioottivapaata tuotantoa saparoiden kera
Suomessa antibiootteja käytetään vain todettuun tarpeeseen ja eläinlääkärin diagnoosin perusteella. Käyttömäärät ovat maailman alhaisimpia yhdessä Norjan, Ruotsin ja Islannin kanssa. Atrian alkutuotannossa onkin tehty mittavaa tutkimusyhteistyötä Helsingin yliopiston kliinisen eläinlääketieteen osaston kanssa lääkkeiden käytön vähentämisen eteen.
Saparo on sian hyvinvoinnin mittari. EU on kieltänyt saparoiden typistämisen, mutta vain Suomessa ja Ruotsissa lakia noudatetaan. Muissa maissa hännät typistetään, koska huonoissa olosuhteissa sioilla esiintyy häiriökäyttäytymistä ja ne purkavat ahdistusta puremalla toistensa häntiä. Pitkähäntäisten sikojen kasvatus ei mahdollista kompromisseja. Sioilla on oltava riittävästi laadukasta vettä ja rehua, hyvälaatuinen hengitysilma, riittävästi tilaa ja tekemistä virikemateriaalin muodossa. Suomalaisilla sioilla on 25 % enemmän tilaa kuin Keski-Euroopassa. Jos näistä tehdään kompromisseja, pitkähäntäisten sikojen kasvatus ei onnistu.
Vapaaporsitus lisääntyy vauhdilla
Vapaaporsitus on iso askel emakon hyvinvoinnin lisäämisessä. Olemme tehneet yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa vapaaporsitukseen liittyvää tutkimusta eläinten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Atrialaisista emakoista pian jo puolet on siirtynyt vapaaporsitukseen. Vapaaporsitus tarkoittaa, että emakot eivät ole porsitushäkeissä vaan imettävät porsaita vapaana. Vapaaporsituskarsinassa on 20–30 % enemmän tilaa on kuin tavallisessa karsinassa. Vapaaporsituksessa on havaittu, että emakon ja porsaan ”kärsä-kärsä” kontaktit lisääntyvät.
Hyvän mielen sikaa
Sika käytetään elintarvikkeeksi lähes kokonaan ja sivuvirrat hyödynnetään pääosin lemmikkieläinruokina.
Elintarviketeollisuuden sivuvirtojen ja elintarvikkeeksi kelpaamattomien viljojen hyödyntäminen eläinten ruokinnassa on tärkeä osa kotimaista kiertotaloutta. Eläinten ruokinnan kautta sivuvirrat päätyvät takaisin kasvintuotantoon lannan mukana.
Atriaisen possun hiilijalanjälki on kansainvälisesti vertailtuna alhainen. Alhainen hiilijalanjälki ei synny sattumalta, vaan johtuu erityisesti panostuksista geneettisen potentiaalin hyödyntämiseen sekä elintarviketeollisuuden sivutuotteiden korkeasta hyödyntämisasteesta ja soijan vähäisestä käytöstä. Se mikä tehdään niin tehdään kunnolla. Tuotannon kehittäminen jatkuu edelleen yhteistyössä tuottajiemme kanssa.