Mistä Suomen ennätykset tulivat Atrian siitossonnihuutokaupassa?
21.10.2021 11:48
Mikko Peuran kasvattamossa sonnien ruokintaan kiinnitetään suurta huomiota silloinkin, kun niillä ei ole rehuhyötysuhteen mittausjakso käynnissä.
Toukokuun alussa järjestettiin jo toisen kerran siitossonnien nettihuutokauppa Atrian siitossonnikasvattamossa kasvukokeen läpäisseiden sonnien myymiseksi tiloille töihin. Charolais- ja simmental-huutokaupan alkajaisiksi alkoi tapahtua jotain ennennäkemätöntä, ja emotilat ympäri Suomen pidättelivät henkeään. Annetaan sonnien kotijoukkojen kertoa mietteistään.
Jaakko Tapio,
Tapion Simmental, Ilmajoki
– 30 vuoden jalostustyön tulokselle tuli palkinto, totesi Jaakko Tapio, kun simmental-sonni Tapion Iivarin hinta nousi 10 050 euroon ja kaikki muutkin Tapion sonnit menivät hyvin kaupaksi samassa huutokaupassa. Hän seurasi nettihuutokauppaa kotonaan. Onneksi oli lomittaja sinä päivänä eläimiä hoitamassa, sillä Jaakon piti hakea kakku pöytään kesken huutokaupan. 10 000 euroa on Jaakon mielestä sellainen raja, että hän uskoo rajan menevän jatkossa helpommin rikki uudestaan.
GEENEISTÄ ON KYSYMYS
Jaakko ei sinänsä ollut yllättynyt, että Iivar oli ”hintakunkku”, mutta se, että hinta nousi noin korkealle, oli iloinen yllätys. Sonnissa yhdistyvät Hedetoft United ja Steinadler, kaksi simmental-huippua, jotka täydentävät toisiaan. Jaakko on ollut mukana GenoPihvi -hankkeessa, ja hän on genotyypittänyt koko karjansa. Hän lähti mukaan hankkeeseen, vaikka oletti, ettei ehdi juurikaan hyötyä genomisista jalostusarvoista, vaan että hyödyt tulevat pitkällä aikavälillä. Hän on ollut kuitenkin positiivisesti yllättynyt muista työkaluista, joita genotyypitys on tuonut mukanaan. Polveutumisen vahvistuminen sekä perinnöllisten sairauksien ja sarvellisuuden testaaminen ovat tuoneet runsaasti uutta tietoa. Jaakko on hämmästynyt siitä, että niin moni karjasta on homotsygoottinupoja, vaikka hänen tavoitteenaan ei ole ollut jalostaa pelkkää nupoutta. Tavoitteena on ollut laittaa vuorotellen nupoja ja sarvellisia eläimiä niin, että lihantuotanto-ominaisuudet pysyvät mukana.
SIITOSSONNIKASVATTAMOSTA UUTTA INTOA
Jaakko on ollut todella tyytyväinen Mikko Peuran kasvatustyöhön siitossonnikasvattamossa, mikä on antanut hänelle uutta innostusta jalostukseen. Rehuhyötysuhteen mittausta hän ehti odotella jo vuosia, kunnes se toteutui Mikon kasvattamossa.
TAPION IIVAR
Veli-Jaakko Keränen,
Alakedon charolais ja angus, Muhos
– Joskus sitä miettii työn määrää pitkin vuotta, kun tekee ekstratoimenpiteitä jalostuskarjan ja siitossonnikasvattamoon lähettämisen vuoksi, toteaa Veli-Jaakko Keränen. Aika monta kertaa tarvitsee soittaa eläinlääkärikin paikalle jos jonkinlaista tarkastusta tekemään. Mutta sitten, kun huutokauppa on ohi ja jos vielä jälkikäteen kuulee, että ”Meillä on teidän sonni ja se on ollut hyvä”, niin kyllä se korvaa niiden eteen tehtyjä työtunteja. Mahtavaahan se on, kun tekeminen kantaa hedelmää, Veli-Jaakko kertoo.
SYNTYMÄTILA SAA OMAN OSUUTENSA MYYNTIHINNASTA
– Nyt kun charolaissonni Alakedon Raqun hinnaksi huutokaupassa tuli 10 050 euroa, niin kyllähän se tuntuu jo taloudellisestikin kukkarossa. Tästä moni kysyikin jälkikäteen, että jääkö siitä kasvattajalle mitään. Hintahan jaetaan siitossonnikasvattamon ja syntymätilan kesken. Paljon tuli onnitteluja sen jälkeen, kertoo Veli-Jaakko muistellessaan kevään kohokohtaa. Ennätyssonni Raqun isä, Alakedon Leopold, sai Charolaisyhdistyksen Vuoden sonni -palkinnon vuonna 2019, joten huomionosoituksia on Alakedon karjaan ja Raqun sukuun tullut aiemminkin.
JALOSTUSINNOSTUKSELLE ON PERINTEET
– Asiantuntijoita on onneksi ollut käytettävissä karjan jalostusneuvontaan sekä Atrialta että Fabalta, mutta ennen kaikkea tietoa on saanut edellisiltä yrittäjiltä. Oma äiti, Seija Keränen, on ollut aikoinaan erittäin innokas lypsykarjan jalostaja. Hän on siirtänyt sitä intoa minuun, Veli-Jaakko toteaa.
– Meillä on ollut emoja 12 vuotta, ja heti alussa tavoitteena oli jalostuskarja. Tiesimme, että tarvitsemme huippuainesta heti alusta lähtien.
KAHDEN RODUN JALOSTUSTA
Angus tuli Alakedon tilalle, kun lypsykarja jäi kokonaan pois ja niiltä jäänyttä pihattoa haluttiin käyttää pienemmille eläimille. Samalla kuultiin, että Juntusen Leon Kestin anguksia olisi myynnissä. Veli-Jaakolla on kiinnostus angusta kohtaan muutenkin.
– Tykkään anguksen lihasta. Viikonloppuruoat ja juhlaruoat tehdään anguksesta, mutta arkena voi syödä charolaista, muuten näkyy vyötäröllä, naurahtaa Veli-Jaakko.
ALAKEDON RAQU
Siitossonnikasvattamoon ja sonnihuutokaupan muihin tuloksiin voit tutustua täällä.
Kirjoittaja
Kehityspäällikkö
Vehkaoja Susanna
040 750 5167
Luomu- ja emolehmätilat, siitoseläinvälitys (liharotuiset)