Kreemi-rehuilla maitolitroja ja pitoisuuksia

A-Rehu on tuonut markkinoille täysin uuden ainesosan, pHix-upin, joka mahdollistaa korkean maitotuotoksen ilman maidon rasvapitoisuuden laskua 

Korkeatuottoiset lehmät ovat alttiina useille sairauksille. Lievää pötsin happamoitumista tai piilevää ketoosia on vaikea havaita. Tuotos voi olla alhaisempi, kuin mitä se olisi lehmän ollessa täysin terve, maidon rasvapitoisuus saattaa laskea, tiinehtyvyydessä voi olla ongelmia tai lehmä saattaa sairastua utaretulehdukseen. Pahimmillaan juoksutusmaha voi kiertyä. Mutta osaako näitä oireita yhdistää pötsin alhaiseen pH-lukuun? Ja jos huomaa karjassa ketoosin merkkejä, ei välttämättä tule ensimmäisenä mieleen pohtia, onko pötsissä kaikki hyvin. 

Poikimisen jälkeen lehmän syöntikyky ei muutamaan viikkoon vastaa sitä, miten paljon lehmä tarvitsee energiaa maidontuotantoon. Elimistö käyttää energiaksi silloin myös aminohappoja lihaksista ja etenkin elimistön rasvavarastoja. Tällöin veren rasvahappojen määrä lisääntyy, eli lehmän verenkierrossa on ketoaineita mm. β-hydroksivoihappoa. Kyseistä ketoainetta syntyy myös etikkahaposta, mitä on lehmän pötsin rasvahapoista noin 70 prosenttia. Ketoaineet ovatkin erittäin tärkeä energian lähde lypsävälle lehmälle ja on normaalia, että niitä on lehmän verenkierrossa. Tästä kertoo sekin, että kliinistä ketoosia ei olla saatu aiheutettua lehmälle infusoimalla ketoaineita suoraan lehmän verenkiertoon. Miksi kuitenkin osa lehmistä sairastuu poikimisen jälkeen? 

Alkulypsykauden ongelmien taustalla voi olla hapan pötsi 

Pötsin happamoitumisen on epäilty lisäävän endotoksiinien eli bakteerin sisältämien myrkkyaineiden pääsyä pötsistä verenkiertoon. Myös jos tärkkelystä pääsee virtaamaan pötsistä ja ohutsuolesta paksusuoleen asti, on riskinä paksusuolen happamoituminen ja toksiinien pääseminen suolen seinämän läpi verenkiertoon. Tämä aiheuttaa elimistössä pienimuotoisen tulehdustilan, mikä voi olla monien alkulypsykauden ongelmien taustalla. Tulehdustilan on todettu lisäävän lehmän glukoosin tarvetta vähintään kilolla, sillä glukoosia tarvitaan immuunijärjestelmän energiaksi. Samaan aikaan maidontuotantoon tarvitaan glukoosia kolmesta neljään kiloon päivässä.  

Kohonneessa glukoosin tarpeessa lehmä mobilisoi kehon rasvaa ja proteiineja energiaksi. Tällöin aminohappoja jää vähemmän maidon valkuaiseen. Samalla veren vapaiden rasvahappojen määrä nousee. Runsas määrä vapaita rasvahappoja veressä yhdistettynä lievään tulehdustilaan rasittaa maksaa ja voi haitata sen toimintaa. Koska pääosa lehmän tarvitsemasta glukoosista valmistetaan maksassa, häiriöitynyt maksan toiminta voi heikentää glukoosin valmistusta ja negatiivinen kierre on valmis.  

Miksi tärkkelystä märehtijälle? 

Propionihappo, mitä syntyy viljan tärkkelyksen hajotessa pötsimikrobien toimesta, on tärkein lehmän glukoosin lähde. Maksa ei voi valmistaa glukoosia esimerkiksi etikkahaposta, mikä on tärkein lehmän energianlähde, mutta siis ”käyttökelvotonta energiaa” maitolitroihin. Tästä johtuen on tärkeää, etenkin korkean maidontuotannon vaiheessa, varmistaa ruokinnan riittävä väkirehutaso. 

Nopean väkirehumäärän lisäyksen poikimisen jälkeen tiedettään lisäävän poikineen lehmän kokonaiskuva-aineen syöntiä, propionihapon osuutta pötsin haihtuvista rasvahapoista ja sitä kautta maitotuotosta. Runsas väkirehuruokinta kuitenkin voi aiheuttaa pötsin pH:n laskun liian alhaiseksi. A-Rehun Kreemi-rehujen happoja tehokkaasti puskuroivan ainesosan pHix-upin ansiosta väkirehumäärän nostaminen vastaamaan korkeatuottoisten lehmien tarvetta on turvallista. pHix-up vaikuttaa nopeasti ja esimerkiksi soodaan verrattuna vaikutus kestää pitkään pitäen pötsin pH:n lehmän terveyden ja myös kuidun sulatuksen kannalta optimaalisina. 

Mitkä Kreemi-rehut?

Kreemi-rehuihin kuuluu sekä täysrehu että puolitiiviste. Kreemi-puolitiiviste mahdollistaa runsaankin viljan käytön. Oman viljan tärkkelyksen analysointi on tärkeää, jotta ruokinta saadaan optimoitua oikein. A-Rehun asiakkaana saat viljan tärkkelysanalyysin teetettyä nopeasti lähettämällä näytteen Varkauden tai Koskenkorvan rehutehtaalle.  

Kreemi- täysrehussa tärkkelyksen määrä on laskettu valmiiksi optimaaliseksi ajatellen riittävää propionihapon muodostumista pötsissä. Propionihapon lisäksi viljan tärkkelyksestä syntyy pötsissä voihappoa, mikä etikkahapon ohella toinen tärkeä maidon rasvan lähde. Kreemi rehujen sisältämän pHix-upin onkin todettu ruokintakokeissa lisäävän sekä maitotuotosta että maidon rasvapitoisuutta.  

Rehujen tuotekehitys

Heikkinen Milja

050 472 7836

Kehityspäällikkö, nautarehut