Säilörehukustannuksen selvittäminen kannattaa – kirjaimellisesti

Säilörehun tuotantokustannus vaikuttaa oleellisesti tilan kannattavuuteen. Vaikka kustannuksen laskeminen ottaa aikansa, se kannattaa. 

Ero samankokoistenkin tilojen rehukustannuksessa voi olla vuositasolla tuhansia, jopa kymmeniä tuhansia euroja. Esimerkiksi 60 lehmän maitotila, jolla rehukustannus on 8 senttiä/kgka verrattuna tilaan, jonka kustannus on 16 senttiä/kgka, säästää vuodessa yli 26 000 euroa. Vastaavasti lihanautatilalla vastaava ero säilörehun tuotantokustannuksessa tarkoittaa 57 sentin kustannuseroa naudanlihakiloa kohti. Joten tuotantokustannuksen pienentäminen jo sentillä parillakin maksaa kustannuksen selvittämisen ajan ja vaivan.  

PALJON HUOMIOITAVIA ASIOITA 

Rehuntuotannon kannattavuutta parantavien toimenpiteiden miettiminen on vaikeaa, jollei kustannusta tunne. Tuotantokustannuksen selvittäminen vaatii monien kustannustekijöiden huomioimista. Satotaso ratkaisee paljon. Kun jakaja on suuri, jakautuvat kiinteänluonteiset kulut isolle kilomäärälle. Suuri sato vaatii hyväkuntoiset pellot ja riittävät viljelypanokset hyvään satoon.  

Yleensä säilörehun suurin kustannuserä aiheutuu koneista ja urakoinnista. Konekustannuksen hallintaan on monia keinoja. Oleellista on tilan korjuualaan järkevästi mitoitetut koneketjut. Hyvin huolletuilla koneilla voidaan myös koneiden käyttöaikaa jatkaa. 

Toinen oleellinen tekijä on peltojen hinta, vuokrataso ja tukikelpoisuus. Pääsääntöisesti niin sanotuilta sopimuspelloilta korjattu sato (sopimuspelto = pellon omistaja nostaa peltotuet, mutta karjatila korjaa sadon), on tilan kalleinta säilörehua. Niiden osalta yhteistyömalleja kasvinviljelytilojen kanssa kannattaa kehittää niin, ettei yhteistyö tule liian kalliiksi karjatilalle. 

PITKÄN AIKAVÄLIN TEKEMISTÄ 

Säilörehun tuotantokustannuksella on oleellinen vaikutus nautatilan talouteen, mutta se ei yksin ratkaise kannattavuutta. Lähtökohtaisesti hyvä satotaso ja laatu on aina syytä pitää tavoitteina. Satotason lisäksi oleellista on se, millaisilla panostuksilla sato saadaan ja lopulta, millaista maitoa sillä voidaan tuottaa. Harvalla tilalla tilanne on niin mallillaan, ettei mitään kehitettävää löydy.  

Pidemmällä aikavälillä rehustuksen kannattavuuden kehittäminen on aina tasapainon hakemista kustannusten ja hyötyjen välillä sekä tilakohtaisten ratkaisujen päivittämistä uuden tiedon ja kokemuksen valossa. Se on kehittyvän tilan toimintatapa.  

Nautasuomen asiakkuuspäälliköt auttavat nautatila-asiakkaita säilörehun ja viljan tuotantokustannuksen selvittämisessä. Kustannuksen voi laskea myös itse tuotantokustannuslaskurilla. 

Teksti:
Suvi Rinta-Kiikka, Viestintätoimisto Selander & Co
Tomi Karsikas, Nautasuomen aluepäällikkö, Etelä-Suomi 

Lue myös muut atria tuottajat 4/2021 -lehden jutut täältä