Hyödynnetään märehtijän kyky käyttää ravinnoksi nurmirehua
17.06.2022 12:30
Ukrainan sodan alettua olemme tulleet tilanteeseen, jossa rehuviljan hinta on noussut ainakin EU-ajan ennätykseen ja hipoo jo tasoa 400 €/tn. Myös lannoitteiden ja polttoaineen hinnannousu vaikuttaa tulevan kesän rehujen tuotantokustannuksiin. Miten ruokintaa ja rehuntuotantoa kannattaa nyt suunnata?
Säilörehun tuotantokustannus, josta on vähennetty tuet, on ollut tavanomaisilla maito- ja lihanautatiloilla tasolla 12 snt/kg rehun kuiva-ainetta. Tämä tuotantokustannus ohran hinnaksi muutettuna on 122 €/tn. Lannoitteiden ja polttoaineen hintojen nousu nostaa säilörehun tuotantokustannusta noin 5 snt/kg ka. Tämä on ohran hinnaksi muutettuna noin 173 €/tn. Eli säilörehun tuotantokustannus on tuotantopanosten hinnan nousun jälkeen edelleen alle puolet rehuviljan tämän hetken ostohintaan verrattuna.
RUOKINNAN SÄÄTÖ KANNATTAA
Jos säilörehun määrä sen mahdollistaa, kannattaa rehujen nykyisillä hintasuhteilla viljan määrää vähentää ruokinnassa ja hyödyntää märehtijän kyky käyttää ravinnokseen nurmirehua. Näin tehtäessä menetetään sonnien ja hiehojen kasvunopeutta, mutta kasvunopeuden hidastumisesta huolimatta viljan määrän minimoiminen on nyt taloudellisesti järkevää. Kasvatusaikaa voi siis olla järkevää hieman pidentää, kun kasvunopeus viljan määrää pienennettäessä hidastuu. Tilakohtaista optimia haettaessa kannattaa ottaa pohdintoihin kaveriksi oma asiakkuuspäällikkö.
VASIKOIDEN REHU JA JUOTTO
Alle 6 kuukauden ikäisten vasikoiden ruokinnassa säätämisen mahdollisuudet ovat pienemmät ja lähtökohtaisesti kannattaa edelleen tarjota väki- ja karkearehua vapaasti. Pieni vasikka ei ole vielä kehittynyt märehtijäksi eikä siksi pysty hyödyntämään säilörehua yhtä hyvin kuin isompi nauta. Jos käytössä on vapaajuotto, kannattaa juoman määrä rajoittaa enimmillään 8 litraan päivässä. Jos vasikoille on tarjolla erinomaista säilörehua, voi sen avulla hieman säästää väkirehun kulutuksessa. Erinomainen säilörehu on hyvin sulavaa ja säilönnälliseltä laadultaan erinomaista, mikä tekee siitä maittavaa.
MÄÄRÄÄ VAI LAATUA?
Määrää vai laatua säilörehun tuotannossa? Molemmat ovat nyt oleellisen tärkeitä lihanautatiloilla. Tulevana kesänä kannattaa yrittää tuottaa mahdollisimman suuri säilörehusato. Jopa niin suuri, että pystyisi ruokkimaan lihanaudat pelkällä säilörehulla. Jos syksyllä käykin niin, että rehuviljan hintaa laskee merkittävästi, on viljan määrää ruokinnassa helppo lisätä. Ja ennen kesän säilörehun korjuuta kannattaa hahmotella korjuustrategia valmiiksi. Säilörehun sulavuudella on erittäin suuri vaikutus teuraseläinten kasvuun ja sitä kautta kasvatuksen kannattavuuteen, joten kannattaa pyrkiä tekemään myös mahdollisimman sulavaa säilörehua. Kuidun puute ei todennäköisesti ole ongelma, jos eläimiä ruokitaan säilörehun lisäksi pienellä rehuviljan määrällä. Kokoviljasäilörehulla voidaan lisätä rehumäärää ja turvata rehujen riittävyys.
SÄILÖNNÄLLÄ VOI PILATA HYVÄN REHUN
Säilönnän aikana säilörehun D-arvo voi laskea useita kymmeniä grammoja, jopa yli 100 grammaa. Nurmihankkeessa on saatu käytännön esimerkkejä, joissa raaka-ainenäytteessä rehun D-arvo on yli 700 grammaa, mutta se on laskenut alle 600 grammaan säilönnän aikana. Ja kun sulavuus laskee, tarvitaan paljon rehuviljaa korvaamaan menetettyä säilörehun laatua ja kannattavuus heikkenee. Jos ilmiö kiinnostaa, kannattaa rehun korjuun aikana ottaa raaka-ainenäyte ja verrata sen rehuarvoja valmiin säilörehun rehuarvoihin. Näin on mahdollisuus päästä kiinni siihen, kuinka hyvin nurmen sisältämä ravinto on säilynyt eläimille asti. Jos D-arvo laskee säilönnän aikana alle 10 grammaa, voi olla tyytyväinen.
Lannoitteiden ja polttoaineen hinnan nousu nostaa säilörehun tuotantokustannusta noin 5 snt/kg. Säilörehu on tuotantokustannuksen nousunkin jälkeen edullista rehua nykyisen hintaiseen rehuviljaan verrattuna.
Säilörehun sulavuuden merkitys korostuu nyt, kun heikkoa sulavuutta ei ole kannattavaa paikata lisäämällä kalliin rehuviljan käyttöä. Erinomaisella säilörehulla on mahdollisuus päästä hyviin kasvuihin myös pienellä väkirehumäärällä.
D-arvon 660 säilörehulla ja 40 prosentin ohran määrällä päästään appeen väkevyyteen 11,5 MJ/kg ka ja 585 g/pv kasvuun. D-arvon 700 säilörehulla ja 20 prosentin väkirehutasolla päästään samaan appeen väkevyyteen ja samaan päiväkasvuun. Kannattavuuden paraneminen tulee suoraan pienemmästä rehuviljalaskusta tulojen pysyessä ennallaan. 200 sonnille säilörehualaa tarvitaan noin 20 ha enemmän sulavammalla säilörehulla ja pienemmällä viljanmäärällä.
REHU- JA RUOKINTAVINKIT:
- Kun viljan hinta on näin korkea (yli 300 €/tn), sen käyttö yli 6 kk lihanautojen ruokinnassa kannattaa minimoida.
- Tulevana kesänä kannattaa yrittää tuottaa mahdollisimman suuri säilörehusato. Jopa niin suuri, että pystyisi ruokkimaan lihanaudat pelkällä säilörehulla.
- Nurmen viljelypanoksista ei kannata säästää
- Yhteistyömahdollisuudet kasvinviljelytilojen kanssa nurmen ja rehuviljan viljelyssä
- Yksivuotisten nurmien ja kokoviljasäilörehun hyödyntäminen
- Säilörehu pitäisi pystyä tuottamaan mahdollisimman sulavana, jotta hyviin kasvutuloksiin olisi mahdollista päästä pienellä väkirehumäärällä.
- Säilörehun säilöntään kannattaa panostaa!
Kirjoittajat
Aluepäällikkö
Karsikas Tomi
040 750 4963
Eteläinen alue
Atria Nauta -hankkeet
Tahvola Essi
046 921 5544
essi.tahvola@atria.com
Kehityspäällikkö, kasvinviljely. Optipalko, Optinurmi ja Itua ja Vastetta -hankkeet