Kuuselan tila

Tietoa tilasta:

  • Katriina ja Mauri Kuusela, Kuuselan tila, Loimaa
  • Tuotantosuunta: nautakasvatus, ternistä teuraaksi
  • Mauri aloitti isäntänä vuonna 2000. Vuonna 2001 tilalla siirryttiin maidontuotannosta sonnien teuraskasvatukseen. Ternivasikoiden kasvatus aloitettiin vuonna 2007.

Kuuselan tilan ensimmäinen iso investointi toteutettiin vuonna 2005, kun tilalle rakennettiin uusi loppukasvattamo ja eri ikäisten nautojen määrä nousi 150:een. Ternivasikoiden kasvatus aloitettiin vuonna 2007: silloin vanha navetta saneerattiin juottolaksi ja tila siirtyi kolmivaihekasvatukseen. Vuonna 2016 tilalle rakennettiin lämmin ternikasvattamo ja kylmä välikasvattamo.

Uusi ternikasvattamo on korkea, valoisa ja lämpiää maalämmöllä. Ilmanvaihto on painovoimainen ja ilma on pysynyt hyvänä myös kovilla helteillä.

”Ternikasvattamossa kasvaa 96 vasikkaa. Niistä 70 lähtee puolen vuoden iässä loppukasvatukseen toisille tiloille, loput 26 kasvatetaan itse”, Mauri kertoo.

Ternivasikoiden juottomääriä seurataan päivittäin. Juottoautomaatin tiedoista näkee notkahdukset helposti. Vasikoiden voinnista kertoo niiden yleinen olemus, korvien asento, silmät ja esimerkiksi nukkumisasento. Eläinten havainnointia helpottaa leveä karsina, jonka syvyys on vain neljä metriä. ”Kuumemittari kulkee aina haalarin taskussa ja kynnys lämmön mittaamiseen on matala, jos jotain poikkeavaa havaintaan. Silloin ehditään aloittaa lääkitys ajoissa”, Katriina kertoo. 

 

Kuuselan tila -7397_lo.jpg

 

Sairauksien ennaltaehkäisy alkaa kasvattamon pesusta 90 asteisella vedellä, lisäksi pinnat käsitellään desinfiointiaineella. Kun uudet vasikat puretaan autosta ne kulkevat sisälle desinfioivan altaan läpi. ” Sillä lasketaan bakteerimäärää ja estetään sorkkasairauksia” Mauri kertoo.

Viimeiset kolme vasikkaryhmää on myös rokotettu RS-virusta vastaan ja lääkitysmäärät ovat laskeneen sen myötä. Tilan päiväkasvut ovat olleet hyvällä tasolla. Seuraavaksi onkin tarkoitus katsoa, onko rokotteella vaikutusta niihin.

Eläinten olosuhteisiin panostetaan monin tavoilla. Pienetkin asiat vaikuttavat. Esimerkiksi huonolaatuisesta kuivitusturpeesta on reklamoitu herkästi. ”Se näkyy jalkasairauksissa”, Mauri tähdentää.

Lisäksi tilalla panostetaan rehuntuotannon kehittämiseen. Viljelyssä on erilaisia nurmiseoksia, joilla korjuuaikaan saadaan pelivaraa. ”Hyvien päiväkasvujen edellytys on laadukas rehu. Vasikoilla hyvä sulavuus on tärkeää, joten rehu pitää korjata oikea-aikaisena”, Mauri kertoo.

Vaikka kokemusta on kertynyt, on yrittäjäparilla halua oppia uutta. Osaamista vahvistetaan mm. pienryhmissä.  Esimerkiksi Atrian pienryhmä vasikkatiloille on ollut paitsi tärkeä ammattitiedon ja oppimisen lähde, myös iso voimavara. Mauri on mukana myös ProAgrian nurmituotannon pienryhmässä.

Kuuselat pitävät tärkeänä omaa hyvinvointia ja jaksamista. Se näkyy suoraan työssä. ”Kun on itse kunnossa, jaksaa myös pitää huolta muista”.