Tutkittua tietoa Honkalan koelihasikalasta

Siat ovat tunnetusti kasvaneet erinomaisesti A-Rehun lihasikarehuilla, mutta rehujen kanssa tehdään silti koko ajan tutkimus- ja kehitystyötä. A-Rehun koelihasikalana toimivalla Honkalan tilalla selvitettiin loppuvuodesta 2020 ksylanaasi-entsyymilisän vaikutusta lihasian kasvuun, rehuhyötysuhteeseen ja lihakkuuteen.

Honkalan tila vaihtoi ruokkijan kesällä 2020 Big Dutchmanin jäännösvapaaseen ruokkijaan, jonka pääputkisto tyhjätään aina ruokintojen välillä. Jäännösvapaa ruokinta parantaa ruokinnan tarkkuutta ja hygieniaa. Pentti Honkala totesi itse ruokkijan muutoksen onnistuneen hyvin, mutta alussa oli jonkin verran haastetta luotettavan datan kanssa. Nyt tilanne alkaa olla hyvällä tasolla, vaikka vieläkin pidetään säännöllisesti yhteyttä Saksaan.

HYÖTYYKÖ LIHASIKA KSYLANAASIENTSYYMISTÄ?

Ruokintakokeessa testattiin porsaille hyväksi havaitun, solunseinämäaineita eli kuitua pilkkovan ksylanaasientsyymin toimivuutta lihasikojen rehussa. Samassa paketissa vaihtui myös käyttämämme fytaasientsyymi toisen valmistajan fytaasiin. Fytaasivalmisteiden välillä ei oletettu olevan eroa ja niiden käyttötaso rehuissa oli sama.

Koeasetelma ruokinnassa oli sellainen, että nyt rehuissa käyttämäämme fytaasivalmistetta (fytaasi A) verrattiin toiseen valmisteeseen, jossa oli fytaasin lisäksi ksylanaasia (fytaasi B + ksylanaasi). Fytaasi A -ryhmän sikojen rehustus oli tavanomainen A-Rehun 2-vaiheinen ohra-OVR -ruokinta. Rehu jaettiin liemenä. Fytaasi B -ryhmän sikojen ruokinta oli sama tutkittavaa valmistetta lukuun ottamatta. Kokeessa oli kaikkiaan 456 TN70*Duroc -kolmirotusikaa. Siat oli sukupuolen mukaan lajiteltu ruokintaventtiileille. Samassa osastossa oli molempien ryhmien sikoja.

Siat punnittiin kolme kertaa; alussa, rehun vaihdon aikoihin ja juuri ennen teuraaksi lähtöä. Teuraspaino ja liha-prosentti saatiin teurastamosta. Sikojen rehunkulutus mitattiin sikalan ruokkijan mahdollistamaa venttiilikohtaista tiedonkeruuta hyväksikäyttäen. Rehuhyötysuhde laskettiin mitattujen tietojen perusteella (paino, rehunkulutus, rehun koostumus).

Kokeen tulokset on esitetty taulukossa 1. Siat kasvoivat erinomaisesti, keskimäärin 1114 g/pv. Rehuhyötysuhde oli myös hyvä; 2,66 Ry/kg lisäkasvua (=25,5 MJ/kg). Lihakkuus kokeen sioilla oli noin 59 %. Ruokintojen välillä ei näyttäisi olevan suuremmin eroa sen enempää päiväkasvuissa, rehuhyötysuhteessa, kuin lihaprosentissakaan. Tilastollisia käsittelyjä ei tätä kirjoitettaessa ole vielä käytettävissä, ne valmistuvat tuonnempana.

Tämän kokeen perusteella päättelimme, että suomalaisissa olosuhteissa suomalaisilla rehuilla kasvatettu lihasika ei saanut hyötyä rehuun lisätystä ksylanaasientsyymistä. Jokainen lisätty komponentti on ylimääräinen kustannus, ja sitä kannattaa lisätä vain, mikäli se tuo merkittävää hyötyä. 

Ruokintojen välillä ei näyttäisi olevan suuremmin eroa sen enempää päiväkasvuissa, rehuhyötysuhteessa, kuin lihaprosentissakaan.

Kirjoittajat

Rehujen tuotekehitys

Kytölä Kimmo

040 583 0546

Kehityspäällikkö, sikarehut

Tuotannon kehitys

Immonen Niina

040 482 5895

Kehityspäällikkö

Hilkka Siljander-Rasi, Asiantuntija

Lue lisää honkalan koetilatoiminnasta