Ruokinnan rajoittaminen parantaa lihaprosenttia

Honkalan koetilalla ruokinta- ja kasvatuskokeet pyörivät tuttuun tapaan. Tässä kokeessa selvitettiin ruokinnan rajoittamisen vaikutusta teuraspainoon, lihakkuuteen ja kannattavuuteen. Paras kannattavuus saavutetaan myymällä siat kärkipainoväliin.

Paras kannattavuus koko tuotantoketjuun tulee, kun siat ovat teuraaksi tullessa tasakokoisia, sopivan painoisia ja lihakkuus on hyvällä tasolla. Ketjun kannalta optimaalinen sika olisi teuraspainoltaan noin 87–94 kg ja lihaprosentti vähintään 59. Tässä kokeessa tavoitteena oli selvittää, kuinka ruokinnan rajoittaminen vaikuttaa kannattavuuteen, lihakkuuteen ja painohajontaan.

Kokeen porsaat olivat TopigsNorsvin* Duroc -kolmirotuporsaita. Porsaiden korkea tulopaino vastasi rodun lisäksi ketjun tämän hetken tavoitetilaa. Aiemmin tehtyjen kokeiden perusteella tiedettiin, että sukupuolella on suuri vaikutus tuloksiin ja siitä syystä porsaat lajiteltiin sukupuolen mukaan omiin karsinoihin. Ruokintakokeessa siat jaettiin kolmeen ryhmään: leikot lähes vapaalla ruokinnalla (maksimi 3,4 ry/pv), leikot rajoitetulla ruokinnalla (maksimi 3,2 ry/pv) ja imisät lähes vapaalla ruokinnalla (maksimi 3,4 ry/pv). Ruokintana oli tavanomainen A-Rehun OVR-ruokinta. Viljoina käytettiin ohraa ja vehnää, ja leikkojen rehuun lisättiin 8 prosenttia kauraa tuomaan kylläisyyden tunnetta. Porsaat söivät alusta alkaen hyvin, ja rajoitetun ruokinnan leikot saavuttivat maksimitason jo vajaan kuuden viikon kohdalla. Oliko syynä sitten kaura, mutta hännänpurentaa tai häiriökäyttäytymistä ei ilmennyt kokeen aikana.

EROJA KOERYHMIEN VÄLILLÄ

Selvimmät erot ryhmien välillä olivat rehuhyötysuhteessa, päiväkasvussa ja lihaprosentissa. Alla olevassa taulukossa tulokset ovat kärkipainovälin sioista (teuraspaino 80–94,99 kg). Tällöin tulokset ovat parhaiten vertailukelpoisia.

Runsaan ruokinnan leikot kasvoivat nopeammin, noin 57 grammaa elopainoa enemmän päivässä kuin verrokkiryhmät. Kasvua tuli kuitenkin heikon lihaprosentin kustannuksella. Myös rehuhyötysuhde oli runsaasti ruokituilla leikoilla verrokkiryhmiä parempi, mutta noin 0,12 ry/lisäkasvukilon tuoma taloudellinen hyöty rehuhyötysuhteessa menetettiin alhaisempaan lihaprosenttiin. Runsas ruokinta lisäsi heikon lihaprosentin sikojen osuutta. Näistä jopa 57 prosentilla lihaprosentti oli alle 58, kun rajoitetun ruokinnan leikoilla osuus oli 31 prosenttia ja imisillä 24 prosenttia.

Ruokinnan rajoittaminen lisäsi puolestaan sikojen teuraspainon hajontaa. Honkalan koesikala on 12 viikon kierrossa, joten tyhjennysrytmi oli nopea. Rajoitetun ruokinnan leikoista jopa 8 prosenttia oli teurastettaessa alle 80 kg:n teuraspainossa, kun runsaan ruokinnan leikkojen vastaava osuus oli nolla. Imisät olivat tässäkin puolessa välissä 4 prosentin määrällä.

Kokeen tulosten perusteella imisät hyötyvät sukupuolilajittelusta ja lähes vapaasta ruokinnasta. Leikkojen osalta optimi lienee koeryhmien väliltä, maksimikäyrä 3,3 ry/pv. Vaikka runsas ruokinta alensi tuotantokustannusta, niin alhainen lihaprosentti söi hyödyn. Tiukalla sikalan kierrolla alipainoisten sikojen osuus oli kuitenkin turhan suuri ja ne olisivat tarvinneet vähintään viikon lisää kasvatusaikaan. Pienet siat ovat tappiollisia ja vaikutus optimipainoon verrattuna on noin 20 euroa/sika. Erityisen tärkeää on tehdä teurasvalinta punnituksen mukaan. 

 

Imisät 

Leikot 3,2 

Leikot 3,4 

Elopaino alussa, kg 

32,4 

33,1 

33 

Ry/kg lisäkasvua 

2,67 

2,70 

2,58 

MJ/kg lisäkasvua 

25,6 

25,9 

24,8 

Päiväkasvu (0,745) 

1053 

1062 

1119 

Tilityspaino 

88,4 

88,6 

90,1 

Lihaprosentti, % 

59,05 

58,55 

56,65 

Tuotantokustannus/kg 

1,28 € 

1,28 € 

1,25 € 

Kirjoittaja

Immonen Niina

Tuotannon kehitys

Immonen Niina

040 482 5895

Kehityspäällikkö

Lue lisää Honkan tilan kokeista