”Heikointa lenkkiä kannattaa pyrkiä vahvistamaan”

Sadon onnistumisella on iso merkitys lihasikalan toiminnalle. Rantaheikkilän tila on kehittänyt viljelyään jo vuosia, mutta optimaalisen ratkaisun löytäminen vaatii reaaliaikaisia päätöksiä tällekin kaudelle. 

Kalajoella on tiivis viljelijäporukka, joka etsii tietoa ja tekee yhteishankintoja ja ruiskutuskokeita sekä oma-aloitteisesti että yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tähän porukkaan kuuluu myös Maatalousyhtymä Rantaheikkilä, jonka Hannu Heikkilä omistaa isänsä Tuomo Heikkilän kanssa. Tilan 1 200-paikkaisen lihasikalan menestys on pitkälti sidoksissa viljelyn onnistumiseen. 

– 142 hehtaaria on omaa peltoa, ja sieltä kaikki sato menee omaan sikalaan. Omavaraisuus on keskimäärin 90 %, joten vähän joudutaan ostamaan, Hannu kertoo. 

Halukkuus tilan viljelyn kehittämiseen perustuu kokonaisuuden hallintaan. Tasaisempi sato helpottaa siinä huomattavasti. Viljan laatu vaikuttaa Hannun mukaan myös suoraan siihen, miten rehustusta on täydennettävä ostokomponenteilla. 

– Tärkeimpiä keinoja kannattavuuden ja tasaisuuden lisäämiseen ovat olleet peltojen säätösalaojitus, lohkokoon kasvattaminen, mangaanin puutteeseen vastaaminen ja jaettu lannoitus kasvukaudella. Noin puolet tilan pelloista on säätösalaojitettu ja lohkokoko on lähes 18 hehtaaria. Mangaania jaetaan kasveille tarpeen mukaan jopa viidesti kasvukaudessa, Hannu kertoo. 

KASVITAUTEJA VASTAAN

Rantaheikkilän mailla kasvaa ohraa, kauraa ja syysvehnää. Vain harva lohko sopii herneelle ja härkäpavulle, mikä rajoittaa niiden käyttöä viljelykierrossa. Alueen maalaji ja pohjoinen vyöhyke vaativatkin usein muusta maasta poikkeavia ratkaisuja.  

– Paikallinen viljelijäporukkamme on yhdessä hakenut puolueettomia koetuloksia myös eri kasvinsuojeluaineiden vaikuttavista aineista. Meidänkin tilalla on testattu jotain tehoainetta melkein joka vuosi. Monella tapaa yritetään vaikuttaa, ettei olisi liikaa kasvitauteja. Samasta syystä lähdin viime vuonna myös Itua ja vastetta -hankkeeseen pilottitilaksi, Hannu jatkaa. 

Itua ja vastetta -hankkeessa Rantaheikkilän tilan oli tarkoitus keskittyä kasvinsuojeluun ja pilotoida viljojen tautiennustemallia tilallaan.  

– Hankkeesta ehti saada paljon höydyllistä tietoa, mutta tilan henkilöresurssin ja kapean ruiskutusikkunan vuoksi emme kuitenkaan pystyneet suunnitelmaa täysin noudattamaan, Hannu harmittelee. 

Hankkeen jatkosta Hannu ei vielä tiedä oman tilansa osalta, mutta ennustemalleja aiotaan jatkossakin käyttää päätöksenteon tukena.  

– Tulevan kasvukauden suunnittelu on juuri käsillä. Kasvinsuojeluaineiden ja lehtilannoitteiden hintasuhteiden voimakas muuttuminen muuttaa kasvinsuojeluohjelmaa, mutta tavoiteltavan sadon määrästä ja laadusta ei kuitenkaan tingitä. 

”Tavoitteena on optimiratkaisu, jossa riskit ja hintasuhteet ovat kohdillaan.” 

KOLME VINKKIÄ:

1. Maailmalta voi löytyä myös kokeilemisen arvoista tietoa ja ideoita. Hannua kiinnostaa etenkin kasvinsuojelu, jossa valinta tehdään ennustemalli- ja tehoainelähtöisesti.  
2. Lohkokoon suurentaminen on tuonut Rantaheikkilän tilalle lisää kokonaistehokkuutta. Isommat lohkot mahdollistavat muiden asioiden, kuten työn käytön paremman seurannan ja esimerkiksi säätösalaojien ja lannoituksen helpomman säädön kasvukauden aikana.  
3. Jos et ole ollut hankkeissa, niihin kannattaa lähteä rohkeasti mukaan. Etenkin, jos lähettyvillä ei ole tiloja, joiden kanssa vaihtaa tietoja ja kehittää asioita yhdessä. 

Lue myös muut teemajutut Atria Tuottajat 1/2023 -lehdestä alkaen sivulta 19