NurmiCam 2019

Miten nurmi kasvaa Suomen olosuhteissa?

Nurmen kasvurytmi Suomen olosuhteissa vaihtelee huomattavasti kasvukauden eri vaiheissa, johtuen viljeltävistä kasvilajeista ja niiden kasvurytmin muutoksista suhteessa vallitseviin ympäristöolosuhteisiin. Suomessa säteilyn määrä ja laatu jakautuvat epätasaisesti kasvukaudelle pohjoisten olosuhteiden seurauksena. Nurmikasvit, joiden kukintarytmiä valojakson pituus ja sen muutokset ohjailevat merkitsevästi kasvavat siten kiihkeästi pitkän päivän olosuhteissa ja vastaavasti päivän lyhentyessä hidastavat kasvuaan ja alkavat valmistautua talven tulemiseen. Näihin pitkän päivän olosuhteisiin hyvin sopeutuneisiin nurmikasveihin lukeutuu timotei (Phleum pratense), joka on suomalaisissa nurmissa yleisin pääsatokasvi. On tyypillistä, että Suomessa yleiset timoteivaltaiset kasvustot voivat kasvaa tarkasteluajankohdasta riippuen 30-300 kg ka/ha/vrk. Tuottava Nautatilan Nurmi -hanke ideoi uuden tavan seurata nurmen kasvua ja sen muutoksia, tarkoituksena luoda viljelijöitä ajatellen helppo lähestymistapa nurmen kasvurytmin muutosten seurantaan ja kasvustojen reaaliaikaiseen havainnointiin sekä sadon mittaamiseen. Ajatuksena oli myös kehittää keino, jolla olisi helppo todentaa kasvukauden aikaisten sääolosuhteiden vaikutuksia nurmen kasvuun ja arvioida olosuhteiden muutosten merkittävyyttä. Näiden tavoitteiden pohjalta syntyi NurmiCam. 

 

Nurmen kasvun seurantaa NurmiCamin avulla

Kasvustoseurantaan valittiin Ruukissa sijaitseva, hankkeen pohjoispohjanmaalaisen pilottitilan keskimääräinen säilörehun tuotantonurmi kasvukauden 2019 ajaksi. Viljelijä lannoitti lohkoa kolmessa erässä N100, N80 ja N50 kg/ha. Burrel Edge HD + 3G-säänkestävä kamera asennettiin kuvattavalle koepellolle. Tukeva puutolppa upotettiin maahan ja kamera kiinnitettiin siihen ruuveilla sopivaan korkeuteen, josta arvioitiin saatavan edustavia kuvia nurmikasvustosta sen täydessä mitassa. Kameran ottamiin kuviin haluttiin mukaan myös mitta-asteikko. Kamera otti automaattisesti kuvia ja lähetti ne sähköpostilla haluttuun osoitteeseen kolme kertaa vuorokaudessa. Kuvat tallentuivat myös kameran muistiin. Sadonkorjuun aikoihin ja tarvittaessa ympäröivää nurmikasvustoa siistittiin pois kameran linssin edestä ja mitta-asteikollisen tolpan ympäriltä, vastaamaan niittokorkeutta. Seuranrantalohkon satotasot määritettiin kahden sadonkorjuun yhteydessä laskemalla lohkolta korjattujen paalien lukumäärä ja niiden painon ja kuiva-ainepitoisuuden perusteella. Viimeinen satomääritys tehtiin kehikkomenetelmällä, jossa 0,25 m² kokoisen kehikon sisään ja 8 cm korkeuden ylittävän kasvimassa paino punnittiin ja kasvustosta otettiin näyte kuiva-ainepitoisuuden määritystä varten. Kasvukauden aikainen säädata saatiin tilan läheisyydessä sijaitsevalta Luonnonvarakeskuksen Ruukin koeaseman sääasemalta. 

Ruukkiin säilörehunurmilohkolle asennetun kameran ja mitta-asteikon avulla pystyttiin seuraamaan reaaliaikaisesti nurmen kasvun kehittymistä. Kamera otti kuvia kasvustosta kolme kertaa vuorokaudessa kasvukauden 2019 ajan.

Ensimmäisessä korjuussa satoa kertyi 3500 kg ka/ha. Ensimmäiseen korjuuseen nurmen kasvu oli suhteellisen tasaista lukuun ottamatta parin viikon viileää jaksoa. Nurmen kasvu reagoi tilanteeseen hidastumalla ja kiihtymällä noin viikon viiveellä, kun lämpötilat olivat nousseet. Nurmen kiivain kasvu ajoittui ensimmäisen korjuun aikaan, jolloin sen viikkokeskiarvo oli 190 kg ka/vrk. Toisessa sadossa massaa kertyi 3300 kg ka/ha ja sen muodostuminen jakautui epätasaisesti tarkasteluajankohdalle. Toisen sadon jälkikasvu käynnistyi ripeästi, mutta taantui pari viikkoa ensimmäisen korjuun jälkeen, josta se taas lähti voimakkaana kasvamaan. Ajankohta oli lämmin eikä sadantaa juuri ollut, joten tilanne selittyi todennäköisesti kuivuudella ja sadonkorjuun aiheuttamalla stressillä. Noin viikko ennen toista korjuuta nurmen kasvunopeus hetkellisesti laski ja nousi ennen toisen sadonkorjuuta ajankohdalle tyypilliselle tasolle. Lämpösummassa ei tähän ajankohtaan ollut poikkeuksellista muutosta, joten kasvustoja vaivasi todennäköisesti kuivuus. Toisen sadon aikaan kiivain kasvunopeus oli juuri ennen sadonkorjuuta 140 kg ka/vrk. Kolmas sato kehittyi pääsääntöisesti lämpimissä olosuhteissa. Toisen ja kolmannen korjuun taitteeseen osui parin viikon viileämpi ajanjakso, joka yhdistettynä kuivuuteen todennäköisesti aiheutti huonon kasvuunlähdön. Kolmannen sadon kehittymisen aikoihin päivä oli jo lyhentynyt merkittävästi ja nurmi ei lähtenyt kiivaaseen kasvuun sateista huolimatta missään vaiheessa. Kolmannessa sadossa massaa kertyi vain 1000kg ka/ha.  

 

Mitä kesän 2019 aikana havaittiin?

Sadon määrän laskemisen jälkeen saatiin määritettyä kuiva-aineen kertyminen/vrk ja sen kumuloituminen perustuen nurmen pituuden kehitykseen.  Aineiston ja sadonmääritysten perusteella havaittiin, että massaa kertyi 66-60 kg ka/cm. Ensimmäisessä korjuussa massan suhde pituuteen nähden oli korkein ja kolmannessa matalin. Tätä selitti todennäköisesti korsimassan painottuminen ensimmäiseen korjuuseen. Tätä tietoa voi myöhemmin hyödyntää nurmen pituuteen perustuvien sadonmittausmenetelmien käytössä. Kasvukausi alkoi Ruukissa 23.4. ja päättyi 6.10. NurmiCam-seuranta alkoi 9.5. ja siihen mennessä lämpösummaa oli kertynyt noin 30 °C. Seuranta päätettiin 27.9., kun nurmen havaittiin vaipuneen talvilepoon. Kasvukauden kokonaislämpösumma oli 1123 °C ja sadanta 269 mm. Kasvukausi oli kokonaisuudessaan kuiva ja lämmin. 

Yhteenvetona kerätyn aineiston perusteella voidaan todeta, että nurmi käyttäytyi pääsääntöisesti ennakko-oletusten mukaisesti. Tulevaisuutta ajatellen NurmiCamin kaltaiset seurantajärjestelmät voivat mahdollistaa suhteellisen yksinkertaisella tavalla konkreettisen ja tieteellisesti validin aineiston kerryttämisen nurmien reagoinnista vallitseviin olosuhteisiin helposti ymmärrettävällä tavalla ja siten helpottaa tiedon välitystä tutkimuksista viljelijöille ja neuvojille. Atria Nauta-hankkeiden facebook-sivuilla julkaistiin kasvukauden ajan viikottaisia koostevideoita, joissa seurattiin nurmen reaaliaikaista kehittymistä valitulla lohkolla.  NurmiCamista on julkaistu myös koko vuoden 2019 kasvukauden kattava koostevideo, joka on nähtävissä NurmiNauta-hankkeen youtubekanavalla. Video on katsottavissa myös tämän julkaisun alalaidasta.

Kasvukauden 2019 NurmiCam-seurannan yhteenveto. Kuvaajassa on esitetty nurmen pituuden kumulatiivinen kehitys kolmen niiton rytmissä cm, viikoittainen lämpösummakertymä °C/viikko, viikoittainen sadanta mm/viikko ja satotietojen pohjalta laskettu nurmen kasvunopeus kg ka/ha/vrk tarkasteluajankohdan viikkokeskiarvona.