Tuottava nautatilan nurmi (NurmiNauta) -kehittämishanke keskittyy nautatiloja koskeviin nurmi- ja laidunaiheisiin. Hankkeen kolmivuotisen toteutuskauden (1.4.2018 – 31.3.2021) aikana on tavoitteena lisätä naudanlihantuottajien nurmiosaamista nurmen ja laitumien satotasoon, pellon peruskuntoon ja nurmirehun laatuun liittyvissä asioissa. Hanke toimii 5 eri Ely -keskuksen alueella; Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa. Hankkeen toteutuksesta vastaavat A-Tuottajat Oy, Andelslaget Österbottens Kött sekä Luonnonvarakeskus.

Onnistuneella nurmirehusadolla on suuri merkitys nautatiloille, samaan lauseeseen kiteytyy myös NurmiNauta -hankkeen ydinajatus. Hankkeen tavoitteena on, että mahdollisimman moni osallistujatila tietää tuottamansa nurmisadon vuotuisen satotason sekä rehun tuotantokustannuksen. Hankkeessa jaetaan hankeaikana luodun pilottitilaverkoston hyviksi kokemia nurmentuotantomenetelmiä tuottajien keskuuteen sekä edistetään laiduntavien emolehmätilojen laidunosaamista. Hanke pyrkii entisestään lisäämään yhteistyötä maatilayritysten välillä. Uutta alan tietoa hankitaan ulkomaille suuntautuvilta opintomatkoilta sekä Luonnonvarakeskuksen toteuttaman koetoiminnan avulla. Selvityksen kohteena ovat säilörehun säilöntähävikit sekä hometoksiinien esiintyminen 2. ja 3. sadoissa.

Nurmentuotannossa onnistumisella on myös tilan talouteen suuri merkitys. Tila säästää merkittävästi rehuntuotantokuluissa jo silloin, kun jokaisesta tuotetusta nurmirehun kuiva-ainekilosta aiheutuneista kokonaiskustannuksista saadaan vähennettyä euromääräisiä tuotantokustannuksia 1 eurosentti jokaista tuotettua kuiva-ainekiloa kohden. Vertailun vuoksi, samaan euromääräiseen summaan päästään tilanteessa, jossa tuottajalle maksettava naudanlihan tilityshinta nousee 10 eurosenttiä.

Hankkeen kohderyhmä

Hankkeen kohderyhmään kuuluvat kaikki hankealueella naudanlihantuotantoa harjoittavat maatilat riippumatta niiden asiakassuhteista eri liha-alan toimijoihin. Hankkeeseen voivat osallistua myös tuotantosuunnaltaan muut nauta- tai kasvinviljelytilat, jotka kokevat tarvitsevansa hankkeen tarjoamaa tietoa. Hanke toteutetaan kaksikielisenä, siten että ruotsinkielisen Pohjanmaan alueella toimintaa järjestetään ruotsinkielellä ja hankkeen materiaaleja käännetään ruotsinkielelle hanketilojen tarpeisiin.

Hankkeen toiminta on jaoteltu eri kolmeen eri työpakettiin. Työpakettien teemat keskittyvät hankealueen maatilayritysten nurmiosaamisen kehittämiseen.

Työpaketti 1

Pilottitilojen nykytila kuvataan ja tiloille tehdään nurmituotannon kehittämissuunnitelma, tehdyn suunnitelman toteutumista seurataan ja mitataan. Lisäksi nurmipienryhmät voivat tutustua pilottitilojen nurmiviljelyyn pienryhmävierailujen aikana. Pilottitilojen avulla pyritään luomaan tilaesimerkkejä tuottavan, tehokkaan ja ympäristöystävällisen nurmen viljelyyn.

Nurmiaiheista pienryhmätoimintaa järjestetään koko hankealueella. Pienryhmät muodostetaan kolmen eri nurmiteeman ympärille. Erityisesti emolehmätuottajille suunniteltuja pienryhmiä ovat laidunryhmät, jotka keskittyvät laidunkäytäntöjen parantamiseen. Lisäksi toteutetaan kaikille naudanlihantuottajille suunnattuja pienryhmiä, joiden aiheena ovat nurmen sadontuotto ja viljelyvarmuus. Näihin ryhmiin osallistumisesta hyötyvät kaikki nurmentuotantoa harjoittavat nautatilat tuotantomuodosta riippumatta.

Hankkeessa järjestetään ulkomaille suuntautuvia opintomatkoja. Opintomatkojen tarkoitus on hankkia uutta nurmentuotantoon liittyvää tietoa ja osaamista, joka on sovellettavissa myös suomalaisiin viljelyolosuhteisiin.

Tärkeitä ja ajankohtaisia nurmiteemoja voidaan käsitellä myös teemapäivissä.

Työpaketti 2

Työpaketin 2 osiot toteutetaan luonnonvarakeskuksen tutkimustyönä. Säilöntähävikkien pienentäminen – tutkimuksessa on tarkoitus selvittää eri säilöntäainekäsittelyjen (ilman säilöntäainetta, biologisella säilöntäaineella tai happopohjaisella säilöntäaineella) ja rehun tiivistämisen (löyhä, tiivis, erittäin tiivis) vaikutuksia nurmiheinä- ja apilasäilörehuerien laatuun. Rehueristä otetaan raaka-ainenäytteet ennen säilöntää sekä noin kolmen kuukauden säilöntäjakson jälkeen. Näytteistä analysoidaan rehujen kemiallinen, mikrobiologinen ja ruokinnallinen laatu sekä rehujen aerobinen stabiilius. Analyysitulosten pohjalta voidaan arvioida eri säilöntäainekäsittelyjen ja tiivistystavan vaikutuksia rehun laatuun. Rehun lämpeneminen on hyvin tavallinen ongelma tiloilla, mutta sen vaikutuksesta ruokinnalliseen laatuun ja rehun määrään (energia -arvo, virhekäyminen ja kuiva-aineen määrän väheneminen) ei ole tehty tutkimuksia Suomessa. Tutkimustulosten perusteella on mahdollista laskea nurmirehuhävikin rahallinen arvo.

Toksiinien esiintyminen säilärehujen eri sadoissa- tutkimus jatkaa Tuisna- hankkeessa toteutettua selvitystyötä. Nyt toteutettavassa jatkotutkimuksessa on tarkoitus selvittää kuinka yleisiä homeiden tuottamat toksiinit ovat suomalaisissa nurmirehuissa ja kuinka suuria toksiinipitoisuuksia rehunäytteistä havaitaan? Löydetäänkö tekijöitä, jotka saattavat lisätä hometoksiinien esiintymisriskiä säilörehussa? Tutkimuksessa selvitetään myös, onko rehunäytteissä esiintyvillä toksiineilla yhteyttä naudan tuotokseen (kasvuun) tai syöntiin? Yleisesti on tiedossa, että tuotantoeläinten dieeteissä esiintyessään toksiinit voivat aiheuttaa merkittäviäkin tuotanto-, terveys- ja lisääntymisongelmia.

Työpaketti 3

Työpaketti 3 käsittää hankkeen sujuvan toteutuksen kannalta tarpeelliset toimenpiteet. Hankekoordinointiin kuuluu sisällön suunnitteluun ja toteutukseen, rapotointiin sekä markkinointiin liittyviä kokonaisuuksia.

Lisätietoja:

Atria Nauta -hankkeet

Tahvola Essi

046 921 5544

essi.tahvola@atria.com

Kehityspäällikkö, kasvinviljely. Optipalko, Optinurmi ja Itua ja Vastetta -hankkeet

Atria Nauta -hankkeet

Jokinen Marko

040 750 6182

marko.jokinen@atria.com

Kehityspäällikkö, projektipäällikkö, hallinto

Hankkeen uusimmat kuulumiset löytyvät myös facebookista nimellä @atrianautahankkeet!