Kaikki hyöty irti omasta karjanlannasta ja aurinkoenergiasta

Märehtijöissä tulevaisuus -hanke järjesti marraskuussa koulutuspäivän, jossa pohdittiin karjanlannan tehokkaampaa hyödyntämistä pellolla ja separoidun lannan käyttöä kuivikkeena. Lisäksi saimme kuulla painavaa asiaa aurinkoenergian hyödyntämisestä karjatiloilla. Päivä keskittyi siis vahvasti omavaraisuuden ympärille!

Lannasta on kuivikkeeksi

Tutustuimme Hartolassa Jonna ja Ville Niemisen robottinavetassa lannan separointiin ja separointijakeen käyttöön kuivikkeena. Niemisillä on syväkuivikeparret, jotka kuivitetaan separointijakeella. Uusi robottinavetta on ollut käytössä vuoden ajan. Separointijae on toiminut lehmien kuivikkeena hyvin.  Talvella kuivitus tehdään Beltscoop -kauhalla kahdesti viikossa. Kertakuivituksen määrä on noin 3-4 m3 eli 4-5 kauhallista ja siihen menee aikaa noin puoli tuntia kerralla. Kuivitustyötä helpottaa lukkoaita ruokintapöydällä, jolloin lantakäytävällä on helppo liikkua, kun lehmät ovat ruokintapöydällä.

Niemiset antoi hyödyllisiä vinkkejä separointijakeen käytöstä kuivikkeena. On tärkeää, että utaretulehdusmaidot ja pesuvedet menevät viemäriin, eikä separointilietesäiliöön. Lehmien umpeutukseen on kiinnitettävä huomiota; umpeutettavien parsia voi kalkita ja vahatulppia kannattaa käyttää. Niemisten navetassa ei ole ollut juurikaan tartunnallisia utaretulehduksia ja solujen kokonaismäärä tankkimaidossa on aikaisempaa navettaa matalampi.

Karjanlanta on arvokasta lannoitetta

Karjanlannan arvo on tänä vuonna noussut silmissä. Nyt jos koskaan kannattaa miettiä lannan käsittelyä ja sen kohdentamista ravinteiden käytön näkökulmasta. Teija Paavola Atrialta kertoi omassa puheenvuorossaan, miten karjanlantaa kannattaisi hyödyntää, jotta siitä saa kaiken hyödyn irti.

Teija Paavolan 11 tärppiä karjanlannan tehokkaampaan hyödyntämiseen:

1. Kaikki alkaa ruokinnan optimoinnista, jolloin ruokinta säädetään eläimen tarpeen mukaiseksi, jolloin lantaan ei päädy ylimääräisiä ravintoaineita
2. Lannan varastointiin kannattaa panostaa: huomioi patterointisäännökset, lannan tarpeetonta käsittelyä vältettävä ja harkitse lietesäiliön kattamista
3. Ota edustava näyte lannasta ja käytä sitä viljelysuunnittelun pohjana. Lannan taulukkoarvot ovat vain suuntaa-antavia!
4. Tarkkaile maan viljavuusfosforin määrää. Tutkimusten mukaan fosforilannoituksella ei saavuteta sadonlisää, jos maan viljavuusfosforin pitoisuus on:
   1. Savimailla > 6 mg/l
   2. Karkeilla kivennäismailla > 10 mg/l
   3. Orgaanisilla mailla >15 mg/l
5. Lantafosforista on kasveille käyttökelpoista 100 %:a eli se vastaa superfosfaattia
6. Osa lannan ravinteista (erityisesti typestä) on orgaanisessa muodossa eli kiinni eloperäisessä aineksessa eli vapautuu mineraalityppeä hitaammin kasvien käyttöön
7. Lietteen sijoituslevitys tai multaaminen välittömästi levityksen jälkeen on paras keino hyödyntää lietteen ravinteet. Hajalevityksessä typpeä karkaa taivaalle
8. Syyslevitystä ilman ravinteita käyttävää kasvustoa on syytä välttää, koska lannan ravinteet eivät säily täysimääräisenä seuraavaan kevääseen
9. Lietteen separoinnilla voit kohdentaa ravinteita oikeille lohkoille (kuivajae sisältää enemmän fosforia ja nestejae liukoista typpeä)
10. Lietelannan happokäsittelyllä ehkäistään typen haihtumista ja sen hyöty konkretisoituu erityisesti tuulisena ja lämpimänä levityspäivänä
11. Biokaasuprosessi yhdessä muiden oikeiden toimien kanssa mahdollistaa uusiutuvan energian tuotannon, tehostaa ravinteiden kiertoa ja lannan typen hyödyntämistä sekä vähentää päästöjä ilmaan ja vesiin

Sähköä voi säästää navetassakin

Sähkön hinnan nousu koskettaa erityisesti kotieläintiloja, joiden sähkönkulutus on suuri. Kaj Nyman Valiolta kertoi energiankäytön tehostamisesta lypsykarjatiloilla. Esimerkiksi maidon esijäähdytyksellä on mahdollista säästää jopa 50 - 60 %:a jäähdytystarpeeseen menevästä sähköstä. Lisäksi lämmöntalteenotto tilasäiliön kylmäaineesta säästää huomattavasti lämpimän veden tuottamiseen tarvittavaa sähköä. LED-valaistus vastaavasti jopa puolittaa valaistukseen tarvittavan sähkön kulutuksen perinteiseen loisteputkivalaistukseen verrattuna.

Tuotantorakennuksen ilmanvaihdossa, ruokinnan toteutuksessa ja lannanpoistossa voi tilakohtaisesti olla suuriakin tehostamismahdollisuuksia energiankäytön suhteen. Kotimaisen selvityksen (Maarit Kari, Energiaratkaisut maaseudulla -hanke) mukaan rehunjako on navetan energiankulutuksesta suurin yksittäinen kuluerä (29 %). Toiseksi eniten energiaa vie lypsy ja maidon käsittely (18 %) ja kolmanneksi eniten pesuvedet (15 %). Nyt on hyvä aika käydä läpi lypsyrutiinit sekä navetassa polttoainetta/sähköä kuluttavat työvaiheet ja laitteiden säädöt, jotta työt tulee tehtyä tehokkaasti, ”kerralla valmista” ajatusmallia hyödyntäen. Oman tilan sähkön ja polttoaineen kulutuksen seuranta kannattaa!

Aurinkosähköjärjestelmä sopii monelle tilalle

Aurinkosähköjärjestelmällä tuotetaan päästötöntä energiaa pienillä investointikustannuksilla vrt. biokaasulaitos ja tuulivoima. Erityisesti maitotilat hyötyvät aurinkosähköstä, koska sähkönkulutus on suurta, kun aurinko paistaa ja tiloilla on yleensä suuria, varjottomia kattopintoja, joihin asennus onnistuu. Jos sopivaa kattoa ei kuitenkaan löydy, maa-asennuskin on mahdollista vaikkakin sen investointikustannus on hieman kattoasennusta suurempi. Aurinkosähkö on lisäksi kaikin puolin huoleton investointi, koska huoltotarve on pieni ja käyttöikä pitkä. Tämän vuoksi katon pitää olla suht hyvässä kunnossa, jotta se kestää paneeleiden elinkaaren ajan.

Antti Martikainen Väre Oy:ltä kertoi aurinkosähköinvestoinnin mitoituksesta ja tuotantoon vaikuttavista tekijöistä. Aurinkovoimalan koko kannattaa mitoittaa oman sähkön kulutuksen sekä asennuspaikan mukaan. Suurin taloudellinen hyöty syntyy omaan käyttöön menevästä sähköntuotannosta, kun sähköä ei tarvitse ostaa, jolloin siirtomaksua ja veroja ei tarvitse maksaa. Verkkoon myydystä ”omaan kulutuksen ylittävästä” sähköstä hyvitetään pörssisähkön sen hetkinen hinta, joka tällä hetkellä on toki korkea, mutta tulevaisuuden hinnoista ei kukaan osaa sanoa varmuutta.

Paneeleiden teho riippuu mm. ilmansuunnasta ja mahdollisista varjostumista sekä pölystä, jota erityisesti tuotantorakennuksissa syntyy. Ilmansuunnista etelään suunnatut paneelit tuottavat noin 850 - 900 kWh/kWp/vuosi. Muut ilmansuunnat tuottavat noin 5-25 %:a vähemmän. Sähkön kulutushuippujen mukaan paneelit voidaan asentaa myös lounaaseen ja kaakkoon.

Aurinkosähkön kannattavuus riippuu tulevaisuuden sähkön hinnasta, joka tuskin vähään aikaan laskee edellisten vuosien tasolle. Kenelläkään ei kuitenkaan ole kristallipalloa mitä sähkö maksaa esimerkiksi viiden vuoden päästä. Takaisinmaksuaikaan vaikuttaa myös, paljonko sähköntuotannosta menee omaan käyttöön, paneeleiden hinnoista ja saako investoinnille tukea. Ilman investointitukeakin aurinkovoimala voi olla kannattava hankinta ja takaisinmaksuaika 5 - 10 vuoden luokkaa. Kuinka moni maatalouden investointi maksaa itsensä niin nopeasti takaisin? Toki jokaisen kannattaa pyytää ammattilasta laskelmaan, miltä oman aurinkovoimalan takaisinmaksuaika näyttää. Seuraavan kerran ELY-keskukset myöntävät maatalouden investointitukia vuoden 2023 puolella, jolloin käytössä on uudet tukirahat ja tukiehdot.

Kirjoittaja

Atria Nauta -hankkeet

Juutinen Elina

040 358 3628

elina.juutinen@atria.com

Asiantuntija, Märehtijöissä Tulevaisuus 2.0 -hanke

Lue lisää märehtijöissä tulevaisuus -hankkeesta