Pientareelta poimittua

Itua ja vastetta -pellonpiennartapahtuma keräsi Koskelle Tl runsaasti väkeä. Yhdessä Kosken MTK:n kanssa järjestetyssä tilaisuudessa tarkasteltiin kevätvehnälohkon mekaanisen rikkakasvitorjunnan tuloksia sekä kuultiin Marjaana Mannin käytännönläheinen esitys kyseisen kevätvehnälohkon rikkaäestyksestä ja herneen viljelyn tärkeydestä viljelykierrossa.

Laadultaan ja määrältään hyvät sadot nousevat koko ajan entistä tärkeämmiksi. Kasvinterveydestä huolehtiminen onkin tärkeä osa tätä – kun kasvi voi hyvin, se myös tuottaa paljon hyvälaatuista satoa. Rikkojen, tautien ja tuhohyönteisten aiheuttamat haitat on tällöin onnistuttu minimoimaan, ja kasvi onnistuu tehokkaimmin hyödyntämään sille annetut panokset.

Hankkeen elokuinen pellonpiennartilaisuus alkoi Kari Mutkalan pellolta, joka on yksi Itua ja vastetta -hankkeen kahdestakymmenestä pilottikohteesta. Ympäri Suomen sijaitsevat pilottitilat ovat joko Fazer Myllyn tai Atrian sopimustuottajia. Pilottiaiheita oli valittavana jopa 80 erilaista, joista eniten suosiota saivat mm. mekaaninen rikkakasvintorjunta, kerääjäkasvit, erilaiset esikasvivaikutukset sekä jaettu lannoitus. Hankkeen ensimmäinen kasvukausi onkin antanut lupaavia tuloksia. Tarkemmat tulokset saadaan, kun kaikki ravinneanalyysit, satonäytteet sekä rikkojen ja tuholaisten havaintomäärät saadaan valmiiksi. Jokaiselta lohkolta selvitetään myös viljelyyn käytetyn työajan ja panosten suhde. Testattavan toimenpiteen tuloksia verrataan samalla tai lähilohkolla tehtävään tilan normikäytänteeseen.

Luken tutkija Marja Jalli avasi tilaisuuden kertomalla taustaa hankkeesta ja sen tavoitteista. Taustalla on EU:n Pellolta pöytään -strategia, jonka tavoitteena on vähentää kasvintuotannossa käytettävien kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä ja niiden aiheuttamia riskejä 50 % vuoteen 2030 mennessä. Työkaluna tähän on integroitu torjunta eli IPM, joka siis tarkoittaa sellaista kasvinsuojelua, jossa kasvinsuojeluaineita käytetään vain todennettuun tarpeeseen ja eri kasvinsuojelun toimenpiteitä käytetään monipuolisesti näitä yhdistäen. Suomessa ollaan IPM-viljelyn edelläkävijöitä, sillä kasvinsuojeluaineiden käyttö maataloudessa on vastuullista, tarpeenmukaista ja jo nyt Euroopan alhaisimpia. Ilmastonmuutos, talven lisääntyneet sademäärät ja vähäinen lumipeite ovat osasyitä tilanteeseen, jossa kasvintuhoojariskit voivat lisääntyä ja kokonaisuuden hallinta ja uudet keinot nousevat arvoonsa. Tässä hankkeessa viljelijät osallistuvat aktiivisesti IPM-menetelmien testaamiseen käytännössä, menetelmien kehittämiseen ja tiedon tuottamiseen. Atrian ja Fazer Myllyn lisäksi Makera-rahoitteisessa hankkeessa ovat mukana neuvontajärjestö Nylands Svenska Lantbrukssällskap, Luomuinstituutti ja Luke.

Mutkalan tilan pilottiaiheeksi oli valikoitunut mekaaninen rikkakasvintorjunta. Osallistujat pääsivät vertailemaan vierekkäisiä kevätvehnälohkoja, joista toiseen oli tehty mekaaninen rikkakasvikäsittely äkeellä ja toinen lohkoista oli käsitelty kemiallisesti Broadwaylla. Mutkalan mukaan on tärkeää osata mukauttaa omaa asennettaan viljelyyn kohdistuvien muutosten osalta. Lohko lautasmuokattiin syksyllä ja toisen kerran keväällä, jonka jälkeen 9.5. kylvettiin kevätvehnä (300 kg siementä/ha, 100 kg typpeä/ha). Rikkaäestys suoritettiin 8.6. ja viereisen lohkon rikkakasviruiskutus 13.6. Kesän aikana molemmille lohkoille ajettiin vielä lisätyppeä sekä ruiskutettiin tautiaineet. Mutkala totesi, että vaikka rikkaäestyksen aikaan pellolla oli melko paljon kasvijätettä, lopputulos onnistui kuitenkin hyvin.

Rikkaäestyksestä on hyötyä etenkin siemenrikkakasvien torjuntaan. Luken tutkija Heikki Jalli kertoi, että rikkaäestys oli pitänyt hyvin kurissa etenkin yleisimmät rikat eli mataran, savikan ja pelto-orvokin. Saunakukka oli päässyt keväällä kasvamaan jo sen verran, että sitä vastaan teho jäi heikommaksi. Rikkaäestyksen ajankohta onkin tarkka, ja myös tämän lohkon kohdalla olisi ensimmäisen sokkoäestyksen voinut tehdä jo ennen taimettumista. Tällä tavalla saunakukkaa olisi saatu torjuttua tehokkaammin. On tutkittu, että myös valvatti ja ohdake ovat sitkeitä rikkaäestystä vastaan. Mekaanisen rikkatorjunnan periaatteena on se, että se irrottaa pienet rikat ja pintaan jäädessään ne kuivuvat. Peltomaan olisikin hyvä olla kuivaa ja sen olisi myös pysyttävä kuivana vähintään pari päivää toimenpiteen jälkeen. Tällöin saadaan paras teho. Suositeltavaa olisikin suorittaa rikkaäestys keskipäivällä ja tuulisella säällä, eli aivan päinvastoin kuin kemiallinen torjunta.

Mannin tilalla viljelijät saivat kahvin ohessa kuunnella Erkki Vihosen (Lyckegård Finland) yritysesittelyn. Tämän jälkeen tilan emäntä Marjaana Manni kertoi heidän luomuemolehmätilalla tehtävistä kasvinsuojelutoimista, ja he ovatkin miehensä Kalle Vesasen kanssa jo pitkään perehtyneet luomutuotannon rikkatorjuntaan. Marjaana antoi esityksessään seuraavia vinkkejä mekaaniseen rikkakasvitorjuntaan: Ensinnäkin torjunta alkaa jo edellisenä vuonna. Viljelykierrosta, olkien hyvästä multauksesta ja kasvitiheydestä on pidettävä kiinni. Kun kylvösiemenen määrä on riittävä, muodostuu mahdollisimman tiheä, rikkojen kasvua varjostava kasvusto. Kylvettäessä jääneet aukot puolestaan helpottavat rikkakasvien kasvua. Puhdas kylvösiemen, kerääjäkasvit ja riittävä lannoitus ovat myös avainasemassa rikkojen torjunnan kannalta. Näiden lisäksi huomiota kannattaa vielä kiinnittää kasvilajivalintaan pellon pH:n ja multavuuden mukaan. Marjaana myös muistutti, että kylvöajankohta pitäisi olla mahdollisimman aikainen, sillä etenkin savimailla pitkään poutinut maa suosii rikkojen kasvua.

Mannin tilalla on mekaanisessa rikkatorjunnassa todettu toimivaksi tavaksi äestää kahteen kertaan: ensimmäinen ajo tehdään sokkoäestyksenä ennen taimettumista ja toinen kerta viljan ollessa 2-3 -lehtiasteella. Yleisesti ottaen rikkaäestyksen ajankohtaan vaikuttaa se, mitä lohkolta halutaan torjua. Näin ollen on hyvä jo edellisenä vuonna tutkia, mitkä rikkakasvit juuri kyseisellä pellolla viihtyvät. Marjaanan mukaan jälki on rikkaäestyksen jälkeen melko karun näköistä, ja joka kerta hieman hirvittää. Hän naurahtaakin, että kun kone on oikeissa säädöissä, niin sitten ei enää kannata katsoa taakse. Lopuksi Marjaana halusi vielä muistuttaa kaikkia siitä, että ”silloin kun päätät tehdä jotain, tee se hyvin”.

Lue lisää itua ja vastetta -hankkeesta