Kasvitautiennusteet ja kynnysarviot

Kasvitautiennusteet ja kynnysarviot päätöksenteon tukena

Kasvukaudella 2022 Itua ja Vastetta -hankkeessa testattiin kasvitautien ennustemallien ja kynnysarvojen soveltuvuutta viljojen kasvitautiriskien arvioimiseen. Lisäksi haluttiin selvittää, voidaanko niitä hyödyntää kasvinsuojelutoimenpiteen ajoituksen tukena. Ennustemalleista mukana olivat WisuEnnusteen vehnän piste- ja ruskolaikkumallit sekä FieldSense-sääaseman tanskalainen Septoria-malli. Kynnysarvo ylittyy, jos korrenkasvuvaiheessa kolmanneksi ylimmällä lehdellä on laikkuja yli 5 % lehden pinta-alasta tai lippulehti-tähkälletulovaiheessa joka viidennessä kasvissa on laikkuja yli 5 % lehden pinta-alasta kolmanneksi ylimmällä lehdellä.

Ennustemalleja testattiin kevätvehnällä kahdella tilalla Porvoossa ja ohralla yhdellä tilalla Kalajoella. Kynnysarvoja testattiin puolestaan yhdellä tilalla kevätvehnällä Porvoossa. Tiloilla tehtiin kasvitautitorjunnat ennustemallien ja kynnysarvojen antamien riskiarvojen mukaan. Lohkoilla seurattiin kasvitautien esiintymistä ja mitattiin sato. Tuloksia verrattiin tilan normikäytäntöihin, joissa kasvitautitorjunta tehtiin tilojen oman päätöksen mukaisesti.

Testauksen toteutus ja tulokset

Kasvukauden 2022 alku oli kuiva ja lämmin. Erityisesti Porvoossa kasvustot kärsivät jonkun verran kuivuudesta. Kevätvehnässä lehtilaikkutautien ilmeneminen oli hyvin hidasta. Kalajoella kasvitaudit etenivät reippaammin ja rengaslaikun ja verkkolaikun oireita oli nähtävissä lippulehtivaiheessa. Kaikilla koealueilla tilan oman käytännön mukaiset kasvitautitorjunnat tehtiin ennen ennustemallien tai kynnysarvojen antamaa hälytystä.

WisuEnnusteen antaman riskihälytyksen mukaan tehty kasvitautitorjunta kevätvehnällä tuotti paremman sadon kuin tilan oman käytännön mukaan tehty torjunta. Kevätvehnässä kasvitautipaine kiihtyi loppukesää kohti, jolloin aikaisemmassa vaiheessa tehty torjunta ei riittänyt yhtä hyvin suojaamaan kasvustoa kuin myöhemmin tehty ennusteen mukainen torjunta. Sen sijaan FieldSense-sääaseman Septoria-malli ei antanut hälytystä ennen kukinnan päätöstä ja torjuntaa ei tehty lainkaan. Tällä lohkolla sato oli suurempi alueella, jossa torjunta tehtiin tilan oman käytännön mukaan. Ohralla WisuEnnuste arvioi kohtalaista rengaslaikkuriskiä jo juhannuksen aikaan. Ruiskutus osui kuivan ja lämpimän jakson päätteeksi. Satotaso jäi alhaisemmaksi kuin tilan oma käytänteen mukaan viljellyllä alalla.

Kevätvehnällä lehtilaikkuoireet ylittivät kynnysarvon vasta heinäkuun puolen välin aikoihin. Torjunnan ajoitus oli noin kaksi viikkoa myöhäisempi kuin ennustemallin mukaan tehty torjunta. Kynnysarvojen mukaan torjutun kevätvehnän sato jäi selvästi alhaisemmaksi kuin tilan oma käytännön tai ennustemallin mukaan torjutun kevätvehnän sato.

Ohralla ennustemallin mukaan tehty torjunta tuotti 160 €/ha vähemmän kuin tilan oman käytännön mukaan tehty torjunta. WisuEnnusteen mukaan tehty kevätvehnän tautitorjunta tuotti 90 €/ha paremman tuoton kuin tilan oma käytäntö ja 200 €/ha paremman tuoton kuin kynnysarvojen mukaan tehty torjunta. FieldSense lohkolla, jossa torjuntaa ei tehty lainkaan, jäivät sato ja tuotto alhaisemmiksi kuin tilan normikäytännön mukaan tehdyllä lohkolla.

Johtopäätöksiä tuloksista käytännössä huomioitavaksi

Johtopäätöksenä kasvukauden kokemuksista kynnysarvojen käytöstä on, että kynnysarvojen seuranta edellyttää aktiivista tilanteen tarkastelua lohkolla vähintään viikon välein. Kasvitautitilanne lohkolla voi myös vaihdella kasvuston kunnon mukaan, jolloin määrän arviointiin lohkon eri osissa on varattava riittävästi aikaa. Kesän 2022 tulosten pohjalta kynnysarvo olivat myös liian korkeat ja satotappioita muodostui, mikäli näitä noudatettiin kirjaimellisesti.

Ennustemallit pystyivät arvioimaan kevätvehnän ja ohran tautiriskiä kohtuullisesti. Ennustemallin etuna onkin, että tilannetta eri lohkoilla voi arvioida koneelta käsin ilman, että on tarvetta käydä pellolla. Suosituksena on, että ennustemallien riskiarvioita seurataan säännöllisesti. Mikäli malli ennustaa kohtuullista riskiä, on tarve jalkautua pellolle tarkistamaan tilanne. Lopullinen päätös mahdollisesta torjunnasta tehdään arvioimalla riskin, kasvuston kunnon, satopotentiaalin, sääolosuhteiden ja kasvitautien esiintymisen yhteisvaikutusta.

Kirjoittaja:

Erikoistutkija Marja Jalli, Luonnonvarakeskus, Itua ja vastetta -hanke