”Täällä tuotanto tuplaantui”

Vimpelissä sijaitsevan nautatilan yrittäjäveljekset laajentavat rohkeasti kasvatustiloja, lisäävät peltoalaa ja osallistuvat hanketoimintaan. Tavoitteena on kehittyvä tila, jonka arjesta voi ottaa myös vapaata.

Aiemmin perunanviljelyyn erikoistunut sukutila, tänä päivänä lihanautojen kasvatukseen keskittyvä Mty Veljekset Herrala tarjoaa yhteensä 700 kasvatuspaikkaa hiehoille, sonneille ja vasikoille. Yrittäjät Mika ja Sami Herrala onnistuivat kaksinkertaistamaan tilan tuotannon, kun vuonna 2017 tilalle rakennettiin täysin uusi pihatto suklaahiehoille. Tämän merkkipaalun lisäksi kehitys tilalla on jatkuvaa, eikä into näytä laantuvan.

Tilalla ahertaa veljesten lisäksi Samin vaimo Mervi sekä yksi ulkopuolinen työntekijä. Apua tarvitaan, sillä lihanautojen ohella tilalla kasvatetaan reilun 300 hehtaarin alueella nurmea ja viljaa omaan käyttöön.

– Tilan laajennus on edennyt sitä mukaa, kun peltoalaa on saatu lisättyä ostamalla tai vuokraamalla. Kehitys on ollut luontevaa, ja aina on mietitty tarkkaan, mikä on sen hetkisen tilakoon kannalta järkevää, Herrala kuvailee.

Hankkeista vauhtia kehitykseen

A-Tuottajien luotsaamat hankkeet erityisesti peltoviljelyn edistämiseen ja säilörehun laatuun liittyen ovat tulleet tilan yrittäjille tutuiksi:

– Hyvin varhaisessa vaiheessa lähdimme A-Tuottajien erilaisiin nurmiaiheisiin ryhmiin mukaan. Tuloksena tilalla ei ole käytetty lisävalkuaista 15 vuoteen, sillä säilörehun valkuaispitoisuus on ollut niin korkea, Herrala selittää.

– Voisi myös sanoa, että olemme hurahtaneet pellon kasvukunnon parantamiseen, Herrala lisää ja nauraa.

Innostus kehittämiseen ja hanketoimintaan liittyy osittain Mikan tutkijataustaan. Hänen kohdallaan uteliaisuus uusia asioita kohtaan on ollut aina voimakasta, ja koulutus on auttanut ymmärtämään, mitä kaikkea tutkimuksella voidaan saada aikaan.

– Kaikki saa alkunsa mahdollisimman tehokkaasti tuotetusta, laadukkaasta säilörehusta. Sen avulla eläimet kasvavat ja voivat hyvin, mikä näkyy kannattavuudessa, Herrala kiteyttää.

”Hankkeisiin käytetyt tunnit ovat lopulta marginaalisia siihen hyötyyn nähden, mitä ne tarjoavat.”

Lisää vapaa-aikaa

Hanketoiminnan lisäksi talouden pitkäjänteinen suunnittelu jopa vuoden aikajänteellä helpottaa tilan kehitystyössä.

– Näin kehitystoimille pystyy asettamaan hintalapun. Tämä on jo itsessään keskeinen osa tilan kehittämistä, Herrala toteaa.

Tarkka budjetointi ja kannattavuuden tarkkailu tähtäävät myös toiveeseen aiempaa vapaammasta arjesta yrittäjänä.

– Kun toiminta on tarpeeksi suurta ja kannattavaa, avautuu mahdollisuus niin sanotusti ostaa vapaa-aikaa. Lisäksi toiveena on, että tilaa jatkettaisiin tulevaisuudessa. On selvää, että tulevat sukupolvet eivät enää työskentele seitsemänä päivänä viikossa, vaan arvostavat tasapainoa elämässä.

Kolme vinkkiä

1. Investointien ja talouden suunnittelun osalta ei kannata syöksyä kaikkeen uuteen pää edellä. Investointeja tarvitaan, mutta on tärkeää miettiä, millaiset hankinnat eivät rasita liikaa tilan taloutta.
2. Kehityshankkeet ovat loistava lisä arkeen. Lähde mukaan rohkeasti, jos vain mahdollista.
3. Muista panostaa omaan jaksamiseen. Elämässä on paljon muutakin kuin tilan työt, joten kaikki keinot vapaa-ajan lisäämiseen tulevat tarpeeseen.

Kirjoittaja:

Tiia Jyrkkä
Kind Company