A-Rehu juhlii tänä vuonna 20-vuotista taivaltaan. Osuuskuntien perustama yritys on kasvanut merkittäväksi toimijaksi kotimaisella rehualalla kehittämällä toimintaansa ja tekemällä yhteistyötä tuottajien kanssa, vastuullisuutta unohtamatta.
Tänä vuonna A-Rehun perustamisesta tulee kuluneeksi 20 vuotta. Kuitenkin kotimaisen rehun valmistuksen historia ulottuu paljon pidemmälle. A-Rehun edeltäjät Oy Feedmix Ab, Foremix Ab, Suurusrehu Oy ja Polarfarmi Oy perustettiin jo 1980–1990-lukujen taitteessa. Yritysten perustajina olivat Itikka Osuuskunta, Osuuskunta-Pohjanmaan Liha, Lihakunta ja Oy Alko Ab.
– Oy Feedmix Ab perustettiin vuonna 1987 alkaneen ohraviinahankkeen vuoksi. Tällöin nähtiin, että alkoholin valmistuksen sivutuotteena syntyvä liemi voitaisiin hyödyntää rehuna, kunhan sen rinnalla olisi myös täydennykseen sopivat rehut. Silloin tavoite oli, kuten nykyäänkin, vaikuttaa maatalouden kilpailukykyyn siten, että kaikki kasvatettu voidaan hyödyntää, kertoo A-Rehun tekninen päällikkö Jussi Maasalo.
Ohravalkuaisrehun eli OVR:n hyödyntäminen sikojen liemiruokinnassa onkin yksi A-Rehun menestystarinoista. Malli liemiruokinnan hyödyntämiseen tuli 1980-luvun lopulla Pohjanmaan Lihan kontaktien kautta. Tanskassa ja Ruotsissa liemiruokintaa käytettiin silloin jo yleisesti ja tiiviit suhteet Merenkurkun yli auttoivat uuden ruokintamallin tuomisessa Suomeen ja OVR-ruokinnan syntyyn. Nykyään OVR:llä korvataan tuontisoija sianlihan tuotannossa merkittäviltä osin.
Ensimmäiset itse valmistetut kuivarehut näkivät päivänvalon vuonna 1993, kun yritys investoi ensimmäiseen omaan rehusekoittamoon. Silloin Oy Alko Ab omisti 50 prosenttia Feedmixistä, ja toisen puolen omistivat atrialaiset osuuskunnat.
– Täytyy kiittää osuuskuntien osakkaita eli tilallisia siitä, että heidän tekemänsä päätökset 1980-luvun lopussa ovat toimintamme mahdollistaneet. Onneksi silloin jo nähtiin, että kilpailukyvyn kannalta on tärkeää ottaa rehun valmistus omaan hallintaan. Nyt ehkä jo uskaltaa sanoa, että se päätös on kannattanut, Maasalo lohkaisee.
Kotimaisen rehun edelläkävijä
A-Rehun tarina alkoi vuonna 2004. Osuuskunnat halusivat yhdistää rehuvälitystoimintansa, joten Suurusrehu Oy ja Polarfarmi Oy yhdistyivät A-Rehu Oy:ksi. Rehuvalmistus säilyi vielä tässä vaiheessa Feedmix Oy:ssä.
– Alkuvuosina toimimme pienemmällä mittakaavalla, mutta yhteistyöllä ja aktiivisella kehittämisellä olemme onnistuneet kasvattamaan liiketoimintaamme ja laajentamaan tuotantoamme. Tuotantomme volyymi on vuositasolla kasvanut noin 40 miljoonasta kilosta 350 miljoonaan kiloon edellisen 20 vuoden aikana, A-Rehun rehuliiketoiminnan johtaja Ilkka Ala-Fossi kertoo.
– Aloittaessamme kuivarehujen valmistuksen vuonna 1993 olivat volyymit hieman vaatimattomammat, ja 20 miljoonan kilon rajapyykki saavutettiin 1997, Jussi Maasalo kertoo.
A-Rehun perustamisen jälkeen syntyi tarve luoda valtakunnallinen palvelu alkutuottajille. Vuonna 2007 myös Pohjanmaan lihan rehumyyntiyhtiö Foremix Oy ja Koskenkorvalla rehuja valmistanut Feedmix Oy liitettiin A-Rehuun. Lisäksi Varkauden tehdas aloitti toimintansa.
– Pohdimme miten voisimme entistä paremmin palvella Itä-Suomessa sijaitsevia nautatiloja. Tähän tarpeeseen Varkauden tehdas vastasi oivallisesti. Tehdas on entinen Valion meijeri, jonka infrastruktuuri soveltui saneerauksen jälkeen rehuteollisuuden tarpeisiin. Vuonna 2009 Koskenkorvalla investoitiin lisäksi uuteen nautarehulinjaan vuonna 2009 rehujen kysynnän kasvaessa, Ala-Fossi kertoo.
Tasaiset investoinnit uusiin tuotantolinjoihin ja liiketoiminnan laajennukset ovat olleet edellytys A-Rehun kasvulle.
– Koskenkorvalle valmistui vuonna 2013 siipikarjarehutehdas, ja vain seitsemän vuotta myöhemmin sitä piti laajentaa. Kolme vuotta myöhemmin A-Rehu osti Altialta rehusivutuoteliiketoiminnan. Tämä vahvisti entisestään asemaamme kotimaisilla rehumarkkinoilla. Samana vuonna aloitimme myös yhteistyön Agrox Oy:n kanssa sikarehujen valmistuksessa. Tämä yhteistyö helpotti rehutoimituksia Lounais-Suomessa sijaitseville sikatiloille.
Vastuullisuus ja ympäristönäkökulmat ohjaavat toimintaa
Yhteistyö ja vastuullisuus ovat avainasemassa, kun pyritään kehittämään toimintaa ympäristönäkökulmat huomioiden. A-Rehulla jokaisen lenkin vahvistamisella pyritään koko ketjun kestävään menestykseen.
– Rehujen tekemisen ja kehittämisen tavoite on mahdollisimman hyvinvoivat ja terveet eläimet. Vajaan kymmenen vuoden aikana olemme onnistuneet muun muassa puolittamaan rehuissa käytetyn soijan määrän. Lisäksi kaikki nautarehumme ovat täysin soijattomia, Ala-Fossi kertoo.
Pyrkimys soijattomuuteen tuo mukanaan tarpeen kehittää kotimaisten valkuaiskasvien viljelyä.
– Kotimaisten valkuaisten käyttö ulkomaisen soijan sijaan on tuonut uusia mahdollisuuksia viljelijöille. Uuden tulon lähteen lisäksi tämä auttaa heitä esimerkiksi kehittämään viljelytapoja ympäristöä huomioivampaan suuntaan. Tämä taas auttaa tiloja muun muassa rahoituksen saamisessa, kun vastuullisuusasiat ovat kunnossa, Ala-Fossi painottaa. – Tämän lisäksi raha, joka käytettäisiin tuontisoijan ostamiseen, jää suomalaisille viljelijöille.
Tuottajien kanssa tehdyn yhteistyön lisäksi A-Rehulla kehitetään oman toiminnan vastuullisuutta esimerkiksi parantamalla tehtaiden energiatehokkuutta.
– Tehtaat toimivat melkein kokonaan uusiutuvalla energialla ja meillä on käytössämme myös lämmön talteenotto. Tällä hetkellä meillä on käynnissä iso investointi sivuvirtojen jalostamisen energiatehokkuuden parantamiseen liittyen. Pyrimme siis tekemään oman osamme, että kotimaisen rehun tuotanto jatkuu pitkälle tulevaisuuteen, Ala-Fossi kertoo.
– Esimerkin voimaa ei pidä väheksyä, haluamme omalla toiminnallamme osoittaa, että vastuullisuustoimien tekeminen on myös taloudellisesti kannattavaa, Maasalo täydentää.
Yhteistyöllä kohti tulevaisuutta
A-Rehu ei tietenkään menesty yksin, vaan tärkeä osa menestystä on koko atrialaisen ruokaketjun läpäisevä yhteistyö. Rehut kehitetään yhdessä tuottajien ja kotieläintuotantoketjun kanssa.
– Meidän menestyksemme hyödyttää myös tuottajia ja tuottajien menestys meitä, sillä olemme kotimaisten tuottajien omistama yritys. Ketjussa näemme, että miten rehut toimivat ja pystymme reagoimaan nopeasti erilaisiin tilanteisiin sekä jatkokehittämään rehuja entistä paremmiksi. Kun tilat menestyvät, silloin koko Atria-ketju menestyy, Ala-Fossi toteaa.
– Kotimaiseen rehustukseen tuomamme komponenttiruokinta säästää tuottajien kukkaroa, kun ruokintasuunnittelijamme ottavat huomioon jo tilalta löytyvät panokset. Pyrimme siis täydentämään rehuillamme sitä, mitä tiloilta jo löytyy. Tämä luo säästöjä, kun viljaa ei tarvitse ajeluttaa edes takaisin, Maasalo kertoo.
Yhteistyön tekeminen on entistä tärkeämpää epävakaassa maailmantilanteessa. Esimerkiksi Venäjän tilanne on voimistanut markkinavaihtelua eli rehuraaka-aineiden hinnat heilahtelevat helpommin, samoin niiden saatavuus. Myös vuosittaiset vaihtelut satotasoissa voivat olla suuria.
– Tavoitteenamme on toimiva kotimainen ruokaketju, ja sen toimivuus varmistetaan esimerkiksi takaamalla rehujen saatavuus kilpailukykyiseen hintaan, Ala-Fossi, kertoo.
Pohja vastuulliselle kotieläinketjulle luotiin siis jo 1980-luvun lopulla, ja tällä hetkellä kotimaisen rehutuotannon tulevaisuus näyttää hyvältä.
– A-Rehu on 20 vuoden aikana kasvanut merkittäväksi toimijaksi kotimaisella rehualalla. Olemme ylpeitä siitä, että voimme tarjota asiakkaillemme laadukkaita ja vastuullisesti tuotettuja rehuja nyt ja tulevaisuudessa, Ala-Fossi päättää.