Kokeilusta tulikin pysyvä ratkaisu

Kun Pasolan maitotilan yrittäjäpari Hannu ja Niina Gröhn kuulivat, että A-Rehulta on tulossa markkinoille metaanipäästöjä alentava rehu, he päättivät kokeilla ainakin yhden erän. Joulukuussa 2021 kahden robotin pihatossa vaihdettiin houkutusrehuksi Mahti TR, ja sillä tiellä ollaan. – Lehmien liike ja aktiivisuus jopa parani. Myös ruokinnan maitokate on parantunut positiivisesti, vaikka kompensoidaan rehujen hinnat, Hannu ja Niina kertovat.

Hannu ja Niina Gröhnin lypsykarjatilalla Nurmeksessa, Pohjois-Karjalassa, on totuttu määrätietoiseen kehitykseen, laskelmiin ja suunnitteluun. Neljännen polven maitotilallisena Hannu Gröhn tietää, että eläinten hyvinvointiin ja laadukkaaseen ravintoon on panostettava jatkuvasti, jos aikoo pärjätä. Hyvälaatuiseen säilörehuun ja omaan viljaan satsataan tilalla voimakkaasti.

– Viljasta ollaan melkein omavaraisia, loput tulee A-Rehun täydennyksellä. Eläinten terveyden kannalta on oleellista, että lehmät kiertävät aktiivisesti ja hakeutuvat robotille. Se vähentää myös meidän työaikaa, Hannu kiteyttää.

Yrittäjäpari tekee lehmien ruokintaa koskevat päätökset yhteistuumin. Maa- ja metsätaloustieteen (MMM) agronomiksi kouluttautunut Niina vastaa enemmän ruokinnan kokonaissuunnittelusta ja täydennyksistä, siinä missä MMM Hannu seuraa kokeneella silmällä lehmien käyttäytymistä robotilla ja tekee pieniä muokkauksia appeeseen, tarpeen mukaan parikin kertaa viikossa. Lehmille annettavan appeen perusrunko on vakio.

– Tilan omaa murskeviljaa, A-Rehun lämpökäsiteltyä rapsirouhetta, Tuottokivennäistä ja säilörehua, sekä tarvittaessa vitamiinitäydennysrehuna A-Rehun Vahva Vitamiini Se-E:tä ja soodaa, Hannu summaa.

ROHKEASTI KOKEILUUN

Roboteilla tilan yli satapäinen karja on nauttinut joulukuusta 2021 lähtien houkutusrehuna A-Rehun Mahti TR:ää. Sen sisältämän bioaktiivisen kasviperäisen yhdisteen (DSM Crina) on todettu Isossa-Britanniassa tehdyissä tutkimuksissa tehostavan valkuaisen hyväksikäyttöä ja sitä kautta parantavan lypsylehmien rehuhyötysuhdetta, lisäävän maidontuottoa ja vähentävän metaanipäästöjä. Hannu ja Niina ottivat rehun kokeiluun ennakkoluulottomasti, vaikka aiempaa käyttökokemusta ei ollut saatavilla Suomesta.

– Päätettiin, että kokeillaan nyt ainakin yksi erä. Jos lehmät lypsävät hyvin ja päästöt vähenevät, niin mikä ettei. Vaihto meni kuin lennosta, joten ainakaan meidän kokemuksen perusteella ei tarvitse pelätä, että jotain omituista rupeaa tapahtumaan, sanoo Niina.

Pasolan tilalla päästiin nopeasti tekemään myös omakohtaisia havaintoja uudesta rehusta.

– Hyvin on Mahti TR maittanut alusta alkaen. Viiveet robotilla vähenivät, lehmät käyttäytyvät hyvin ja maidontuotantokin kääntyi noususuuntaan, Niina kehuu.

RUOKINTA TEHOSTUI

Kokonaisuudessaan Hannu ja Niina ovat olleet tyytyväisiä maitotuotokseen, pitoisuuksiin ja ruokinnan tehokkuuteen. Varsinkin kustannusten noustua tilalla on pyritty ”pihistämään”, mistä pystyy.

– Mahti TR:n kanssa ollaan päästy normaalia alhaisemmilla väkirehuprosenteilla hyvään tuotokseen. Kun lehmä märehtii hyvin, se kestää paremmin myös muutoksia appeessa.

Hannulle tärkeää on myös houkutusrehun hyvä ja tasalaatuinen koostumus.

– Rehu toimii Lelyn roboteilla hyvin eikä ole aiheuttanut mitään tuotantohäiriöitä. Se pysyy koossa, joten ruokinta-annos pysyy vakiona.

ASKEL KOHTI SÄÄSTÖJÄ JA HIILINEUTRAALIUTTA

Hannulle ja Niinalle on selvää, että vaikka tila on ”keskellä metsää”, vastuullinen toiminta ja megatrendien seuraaminen on nykyaikaiselle maidontuottajalle välttämätöntä. Ilmastoystävällisiin hiiliviljelytoimenpiteisiin on keskitytty Pasolan tilalla jo vuosia mm. Baltic Sea Action Groupin yhteistyössä ja Valio Carbo -hiiliviljelijäkoulutusten pohjalta. Aurinkopaneelit asennettiin tilalle jo vuonna 2015, ja vuoden 2022 alusta tilalla on siirrytty turpeella kuivittamisesta käyttämään separoitua lannankuivajaetta.

– Valion tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035, ja meidän tilojen on huomioitava näitä asioita. Rehuvalinta on yksi käytännön esimerkki toimenpiteistä, joihin tila voi ryhtyä ja hakea samalla mahdollisia kustannussäästöjä, Hannu pohtii.

Lypsykarjan päästöjen muodostuminen, mittaaminen ja rehulisäaineiden toimivuuden seuraaminen ovat Hannulle tuttu asia jo 2000-luvun alusta, ajalta ennen kotitilan sukupolvenvaihdosta. Silloin hän työskenteli Helsingin yliopistolla erilaisissa tutkimushankkeissa liittyen eläinten hyvinvointiin ja lypsykarjapihattojen emissioihin. Tätä taustaa vasten Hannu pitää Mahti TR:stä tehtyjen päästömittausten tuloksia oikean suuntaisina.

– Ulkomaisissa mittauksissa näkyy viitteitä jopa huomattavasti suuremmista päästövähennyksistä kuin mitä Mahti TR:n markkinoinnissa on esitetty. Se, että rehunhyötysuhde on meillä parantunut, antaa viitteitä myös päästöjen vähenemisestä.

MAHTI TR – PASOLAN TILA:

Omistajat: Hannu ja Niina Gröhn

Tila: Kahden robotin pihatto, 119 lypsylehmää, n. 200 ha peltoa

Rehu: Mahti TR houkutusrehuna 16.12.2021 lähtien, täysrehutilaus noin 1 krt/kk

• robottirehun kulutus laski
• kate (maitotuotto-ostorehukustannus, snt/l) kohosi parhaaseen neljännekseen
• maittavuus hyvä, kierto normaali, eläimet terveitä
• päivätuotos keskimäärin n. 35 litraa
• maidon rasvapitoisuus n. 4,4
• maidon valkuaispitoisuus 3,6

(Katelaskelma 22.1.2022)

lue lisää ja pyydä tarjous