Herne-kauran siemenseoksen optimointi

Kun halutaan perustaa kokoviljaseoskasvustoja, käytettävä siemenmäärä ja seossuhde on käytännön kannalta oleellinen päätös, jolla viljelijä voi ohjata tuotettavan rehun laatua ja sen muita ominaisuuksia.

Rehuvara-hankkeen herne-kauraseoksen siemenseoksen optimointikokeessa haluttiin demonstroida, kuinka kokoviljasäilörehujen laatu käyttäytyy seossuhteen muutosten myötä, kun seoksessa on mukana palkovilja. Laatumuutoksia dokumentoitiin myös suhteessa kasvuston ikääntymiseen viljan ryöhylle tulosta taikinatuleentumisasteelle. Kokeen kylvösiemenmääräksi vakioitiin 200 kg/ha. Koekäsittelyinä siemenmäärä jaettiin eri suhteissa kaura-herneelle: 50-50 %, 70-30 % ja 30-70 %. Kontrollina viljeltiin pelkkää kauraa 220 kg/ha. Koe kylvettiin 5.7.2021, koepellon maalaji oli multamaa ja se sijaitsi Siikajoen Luohuan kylällä. Koe toteutettiin yhteistyössä nautojen ternistä-teuraaksi kasvatukseen erikoistuneen Voittola Oy:n kanssa.

Kokeen kasvukausi alkoi myöhässä kasvukauden olosuhteiden takia. Rankkasadejaksot ja märkyys viivästyttivät kylvön heinäkuun puolelle. Kasvuston taimettumiseen saakka jatkunut märkyys muuttui kuivuudeksi, joka jatkui kasvukauden loppupuolelle saakka. Olosuhteiden takia koekasvusto osittain hukkui, jonka jälkeen osittain kuivui liiaksi, minkä seurauksena laatuseurantaa jouduttiin tekemään hyvin valikoivasti kasvustojen parhaista osista. Kontrollikasvusto menetettiin olosuhteiden takia ja kasvuston massan mittauksia ei voitu pitää luotettavina. Laatuseuranta kuitenkin pystyttiin tekemään tyydyttävällä tasolla haasteista huolimatta.

Kuva 1. Kaura-herne 30–70 %-kasvusto elokuun lopun seurantakäynnillä

Toisin kuin puhtaissa viljapohjaisissa kokoviljasäilörehuissa, vilja-herne kasvustoissa laatuominaisuudet eivät käyttäydy lineaarisesti tai täysin ennakoitavasti. Herne on päätteettömän kasvutavan kasvi, eli se kasvaa jatkuvasti uusia kasvinosia läpi kasvukauden kukinnasta huolimatta, kun taas esimerkiksi viljoilla uusia kasvinosia ei enää muodostu versoon, kun tähkä on muodostunut. Uusien kasvinosion muodostumisen ollessa yhtä nopeaa kuin olemassa olevien osien vanheneminen laatu pysyy rehumassassa samana ja jos uusia osia muodostuu nopeammin, kuin vanhoja tuleentuu, laatu nousee rehumassassa. Laatutuloksista tämä tulee esille kasvustoissa, joiden hernepitoisuus oli vähintään 50 %. Näissä seoksissa kasvuston kosteuspitoisuus myös laskee huomattavasti hitaammin, kuin vähemmän hernettä sisältävässä seoksessa tai esimerkiksi hankkeen ruisvehnäkokeessa, jossa ei ollut palkoviljaa läsnä.

Herne viljan rinnalla kokoviljasäilörehukasvustoissa nostaa laatuseurannan mukaan kokoviljasäilörehun laatua pelkkiin viljapitoisiin kokoviljasäilörehuihin nähden D-arvon ja valkuaispitoisuuden suhteen. Kokoviljasäilörehukokeissa D-arvo on tyypillisesti 620–660 g/kakg välillä, kun laatuseurannassa tyypillisen arvon yläraja alittui vasta hyvin myöhäisessä vaiheessa niukasti hernettä sisältävissä seosksissa. Laatuseurannan perusteella hernepitoisuuden kasvaessa D-arvo kasvaa hyvälaatuisten nurmisäilörehujen tasolle ja pysyy siellä pidempään tai lähes jatkuvasti. Lisäksi hernepitoisuuden kasvaessa, rehun energia- ja raakavalkuaispitoisuus nousee ja pysyy korkealla. Hernepitoisuuden kasvaessa kasvuston sokeripitoisuus ei nouse, vaan sitä oli eniten kokeen viljapitoisimmassa seoksessa.

Kokonaisuudessaan laatuseurannan tulokset kertovat, että kokoviljasäilörehujen laatua voi tehokkaasti ohjata haluttuun laatuluokkaan ottamalla herneen mukaan niiden viljelyyn. Herneen riittävän suurella pitoisuudella kokoviljasäilörehuista on mahdollista saada hyvälaatuista nurmisäilörehua vastaavaa rehua. Hernepitoisia kasvustoja ei lähtökohtaisesti voi suositella säilöttävän biologisesti niiden luontaisesti korkean raakavalkuaispitoisuuden takia tai vähintäänkin huomio tulee kiinnittää riittävään esikuivatukseen, sillä herne nostaa seoksen kosteuspitoisuutta ja yhdistettynä maltilliseen sokeripitoisuuteen ne muodostuvat biologisen säilönnän kannalta riskirehuiksi laadun menetyksen näkökulmasta.

Kuva 2. Herne-kaura kasvustojen laatukäyrä. H=herne, V=vilja, perässä oleva luku kuvastaa montako prosenttia perustamisseoksesta oli hernettä tai viljaa.

Kirjoittaja

Atria Nauta -hankkeet

Tahvola Essi

046 921 5544

essi.tahvola@atria.com

Kehityspäällikkö, kasvinviljely. Optipalko, Optinurmi ja Itua ja Vastetta -hankkeet