Pilottitilojen satoa: Uusi työkalu laidunsatojen arviointiin ja tueksi laidunten tuotantokustannuslaskentaan

Tuottava nautatilan nurmi -hankkeen pilotissa on luotu uusi laidunsatojen arviointityökalu. Työkalu on luotu avuksi hahmottamaan laiduntavien eläinten rehuntarvetta ja tuottamaan satotietoja laidunten
tuotantokustannuslaskentaan.

Lataa laitumen sadon arviointityökalu emolehmätiloille

AtriaTuottajien nettisivuilla on ollut jo pidempään saatavilla säilörehun tuotantokustannuslaskuri. Säilörehun tuotantokustannuksella on iso merkitys, kun selvitetään lihanautatilan, emolehmätilan ja maitotilan toiminnan kannattavuutta. Säilörehu muodostaa merkittävän osan naudan ruokinnasta ja vaikka rehun laadusta ei voi tinkiä, sen hintaa voi pyrkiä kuitenkin alentamaan. Selvittämällä rehuntuotannon kustannusrakenteen on mahdollista löytää uusia keinoja tilan kannattavuuden parantamiseksi. Nautatilalliset ovatkin laskeneet runsaasti auki omien tilojensa säilörehun tuotantokustannuslaskelmia kanssamme esimerkiksi eri hankkeiden pienryhmätapaamisissa, mutta laiduntavilla tiloilla säilörehun lisäksi tarvitaan myös laidunten tuotantokustannus tilan rehuntuotannon kokonaistehokkuuden määrittämiseksi. Laidunten tuotantokustannus on syytä selvittää, jos halutaan tietää, onko laiduntaminen tilalla taloudellisesti kannattavaa vai ei – etenkin, kun laitumilla on potentiaalia olla nautatilan halvinta rehua, silloin kun laidun on hyvin hoidettu ja laidunnus on toteutettu oikein. Hyvä laidunkausi vaatiikin onnistuakseen suunnittelua, mittaamista ja havainnointia.

Aiemmin julkaistussa laidunsuunnittelun ABC -opastekstissä kerrottiin Suomen laidunkaudesta ja ohjeistettiin, miten määritellään optimaalinen lohkokoko sekä laidunkierto. Tekstissä sivuttiin myös laitumen taloudellisuutta ja otettiin kantaa siihen, onko laidun nautatilan halvinta vaiko kalleinta rehua.

Käytännönläheisiä pilotteja oikean elämän tiloilla

Tuottava Nautatilan Nurmi -hankkeessa pilotoitiin kesällä 2019 ensimmäistä kertaa laidunten tuotantokustannuslaskentaa. Laidunten tuotantokustannuslaskelmia ei ole Suomessa tehty historian saatossa kovinkaan montaa, sen tietyiltä osin haastavan luonteen takia. Nurmi-hankkeen pilotissa lähdettiin rakentamaan pohjaa laiduntamisen taloudellisuuden tarkasteluun ja luomaan käytännöllisiä rutiineja madaltamaan kynnystä laskea laiduntamisen kannattavuutta tilatasolla.

Laskennan pilottitilana toimi pohjoiskarjalainen Navettavalkea Oy:n emolehmätila, joka on ollut mukana nurmihankkeen toiminnassa. Urho ja Mari Puustisen luotsaamalla luomutilalla on 107 laiduntavaa Hereford-rotuista emolehmää (joista osa risteytyksiä) ja laidunalaa tilalta löytyy 83 hehtaarin verran. Tilalla on suuret laidunlohkot, jotka on syötetty emoille kaksi-kolme kertaa kesässä. Haasteita ovat kuitenkin aiheuttaneet pelloilla satomenetyksiä aiheuttaneet valkoposkihanhet sekä liiankin isot lohkokoot eläinryhmää kohden. Tilalla onkin mietitty jatkon kannalta joko eläinryhmien suurentamista tai laidunkierron tehostamista nopeuttamalla lohkojen välistä kiertoaikaa. Iso kiitos Navettavalkealle ajastanne ja kärsivällisyydestänne pilotin eri vaiheissa!

Laidunten satotason arviointi on helppoa uudella työkalulla

Kun laidunten tuotantokustannusta lähdetään laskemaan auki, haasteeksi muodostuu yleensä laitumen satotason arviointi.  Harvempi on mitannut tai laskenut oman laidunnurmensa satotasoa ja usein laitumen satotasot perustuvatkin enemmin arvioon kuin varmaan tietoon. Tomi Karsikas Atrialta läksi ratkaisemaan ongelmaa kehittämällä yksinkertaisen Excel-laskurin emolehmien ja vasikoiden syömän rehumäärään arviointiin laidunkaudella. Laskurilla voidaan selvittää laidunkarjan energiantarve ja sitä kautta pystytään arvioimaan laitumen satotaso. Laskurissa on eroteltu kevät- ja syyspoikivat emot ja siihen merkitään laidunkauden aloitus- ja lopetuspäivämäärät sekä keskimääräiset poikimis- ja vieroituspäivämäärät. Myös eläinmäärät tulee erotella kappaleittain omille riveilleen: laiduntavat emolehmät, sonnivasikat, lehmävasikat, hiehot (yli 12kk) ja siitossonnit.

Laitumen tuotantokustannuksen laskeminen voi olla haasteellisempaa kuin säilörehun, sillä laitumen satotason arviointi on usein hankalampaa. Sitä varten Atrialla on kuitenkin kehitetty laskentapohja, jossa laitumen satotasoa pyritään arvioimaan kuluneen laidunkauden, eläinmäärien, tilalla olevien rotujen, eläinten kasvujen sekä energiantarpeen ja tehdyn lisäruokinnan pohjalta. Kuvassa olevat luvut ovat esimerkkilukuja.

Laskelma jatkuu määrittelemällä tilalla olevat pääasialliset rodut sekä keskimääräiset emojen elopainot kilogrammoina sekä maidontuotanto kg/päivä. Mikäli karjan elopainot eivät ole tiedossa, voit käyttää myös rotukohtaisia keskiarvoja. Maidontuotannon arviointiin löytyy oma aputaulukkonsa, jossa emojen maidontuotantokyky on listattuna roduittain. Lisäksi laskelmaan tulee eritellä sonni- ja lehmävasikoiden kasvut g/päivä. Laskuri laskee näiden tietojen pohjalta automaattisesti laidunkauden pituuden, vieroitusiän ja -painon, sekä energian tarpeen laidunkaudella niin yhtä eläintä kuin koko karjaa kohden. Lisäruokinnan suhteen tulee merkitä näkyviin syötetyn säilörehun määrä kiloina, säilörehun kuiva-aineprosentti ja D-arvo, syötetty väkirehumäärä kg, väkirehun kuiva-aineprosentti ja energia-arvo MJ/kg ka. Näin saadaan selville lisäruokinnasta saatu energia yhteensä MJ.

Lopuksi merkitään omiin soluihinsa vielä laidunala hehtaareina, laidunrehun D-arvo ja arvio rehun jatkuvasta vapaasta saatavuudesta % ajasta. Laidunrehun D-arvo perustuu usein myös arvioon, sillä laidunnurmista ei välttämättä ole saatavilla ajantasaisia analyyseja. Kaikilla tiloilla ei myöskään välttämättä toteudu suositeltava D yli 700 laitumille, sillä se vaatii riittävän aikaisen laidunnuksen aloituksen ja tehokkaan kierron. Laskelmassa onkin siksi pyritty käyttämään keskimääräisesti sulavuutta D 640. Kun laskelmaan on täydennetty tilakohtaiset tiedot, saadaan näkyviin arviot laitumen kuiva-ainesadosta energian tarpeen mukaan ja emojen maksimisyönnin mukaan kg ka/hehtaari. Näiden kahden keskiarvosta muodostetaan lopullinen arvio laitumen kuiva-ainesadosta kg ka/hehtaari.

Annettujen tietojen pohjalta laskurin avulla saadaan selville arvio laitumen kuiva-ainesadosta kg ka/ha. Kuvassa olevat luvut ovat esimerkkilukuja.

Sadon arvioinnista tuotantokustannuslaskentaan

Kun laitumen satotaso on saatu arvioitua, voidaan siirtyä tuotantokustannuslaskentaan. Samalla laskurilla, millä lasketaan säilörehun tuotantokustannuslaskelmia, voidaan laskea myös laidunten tuotantokustannus. Laskurin ensimmäiseltä pelto-välilehdeltä voidaan valita pudotusvalikosta, 1. kohdasta viljelykasvi, jolle laskelma tehdään, säilörehun sijaan laidun. Ja aivan kuten säilörehun tuotantokustannuslaskelmassa, myös laidunten tuotantokustannuslaskelmaa lähdetään laskemaan auki kohta kohdalta, tällä kertaa tosin miettien peltoaloja, konekustannuksia, rakennuksiin sitoutunutta pääomaa, työmenekkiä ja kustannuksia laidunten kannalta. Laskelman käyttöön löytyy myös oma ohjeistuksensa säilörehun tuotantokustannuslaskuri -sivulta.

Pilottitilalla oli lisäruokittu nautoja laitumelle ja lopullinen arvio laitumen sadosta asettui päälle 2600 kg ka/hehtaari. Konekustannus tippui, mutta rakennuskustannuksissa tuli ottaa huomioon muun muassa aitauksista, paalihäkeistä ja sähköpaimenista koituvat kustannukset.  Myös työmenekki-välilehdellä tuli ottaa huomioon aitojen tekoon ja korjauksiin kuluva aika, eläinten siirtoihin, tarkastuksiin ja tarkkailuun, sekä aidanalusten niittoihin sekä puhdistusniittoihin kuluva aika. Samoin on huomioitava eläinten juomavesien ja ruokinnan (kivennäiset, kioskit ym.) järjestämiseen kuluva aika. Pilottitilalla päästiin hyvään tulokseen, kun tarkasteltiin tukematonta tuotantokustannusta, mutta satotasoa nostamalla tuotantokustannusta pystyttäisiin vielä alentamaan. Suunnitelmallinen laidunnus on taloudellista, sillä kustannukset usein alenevat säilörehun tuotantoon nähden ja parhaimmillaan säästetään myös työaikaa.

Tutustu hankkeen muihin julkaisuihin

Atria Nauta -hankkeet

Tahvola Essi

046 921 5544

essi.tahvola@atria.com

Kehityspäällikkö, kasvinviljely. Optipalko, Optinurmi ja Itua ja Vastetta -hankkeet