Laidunpienryhmätoiminnan kokemuksia ja vaikutuksia laidunkäytännöistä

Tuottava Nautatilan Nurmi (NurmiNauta) -hanke on toiminut vuodesta 2018 alkaen Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa. Sen toteutuksesta vastaavat Atria Tuottajat, Andelslaget Österbottens Kött sekä Luonnonvarakeskus. Hanke järjestää nurmiaiheista pienryhmätoimintaa koko hankealueella, tavoitteenaan lisätä naudanlihantuottajien nurmiosaamista nurmen ja laitumien satotasoon, pellon peruskuntoon ja nurmirehun laatuun liittyvissä asioissa. Jarno Väänänen Pohjois-Savosta sekä Pekka Asikainen Pohjois-Karjalasta ovat olleet mukana hankkeen järjestämissä laidunpienryhmätapaamisissa, joiden pohjalta he ovat lähteneet parantamaan omia laidunkäytäntöjään.

- Viime kesän laidunkaudesta jäi mieleen se, että nurmi kasvoi aiempaa paremmin laidunlohkoilla. Haasteena olivat jossain määrin hevonhierakat, liekö kuivuuden takia, toteaa Jarno Väänänen kuluneen vuoden laidunkaudesta.

Jarnolla on tilallaan Uudis-Tuovilassa 60 risteytysrotuista emolehmää. Laidunalaa on noin 15 hehtaarin verran, kyseessä on tavanomaisesti viljelty emolehmätila. Käytössä ollut Hankkijan Tuurenurmi -nurmisiemenseos on menossa vaihtoon, sillä Jarno on havainnut, ettei seoksessa mukana oleva ruokonata maita lehmille riittävän hyvin laidunsyötössä. Tilalle on mietitty perinteistä timotei-nurminata-seosta, mutta lopulliset seossuhteet ja lajikevalinnat ovat vielä pohdinnan alla. 

- Pienryhmätapaamisten myötä tilalla on alettu kiinnittää huomiota lajikevalintoihin ja laitumen kasvuun. Välillä laidun voi näyttää rehevältä, mutta lähemmin tarkasteltuna huomaakin, että tietyt kohdat on vaan jätetty kokonaan syömättä ja osa paikoista taas on tallaantunut pilalle … Lajikkeiden maittavuuteen on kiinnitettävä huomiota nurmikasvustoissa, Jarno huomauttaa.

Myös Salon tilan isäntä Pekka Asikainen on samoilla linjoilla. Pienryhmätapaamisten myötä tilan laidunkiertoa on tehostettu ja siemenseoksia päivitetty sopivimpiin versioihin. Kulunutta laidunkautta Pekka pitää onnistuneena.

- Tänä vuonna keskityttiin laidunnuksen tehokkaaseen toteuttamiseen entistä tarkemmin. Laidunpienryhmistä on saatu uutta tietoa ja oma mielenkiinto koko tähän laidunnusasiaan on kasvanut, varsinkin kun eri organisaatioilta on saanut erinomaista asiantuntija-apua laidunnuskauden suunnitteluun … Kaiken kaikkiaan viime kesästä jäi hyvä tuntuma, nurmikin kasvoi kohtalaisen hyvin, mitä nyt kuivuus vähän verotti satoa, Pekka kertoo.

Salon tila on tavanomaisesti viljelty emolehmätila, toiminnassa se on ollut jo vuodesta 1986 alkaen. Alun perin tilalla oli pelkkiä puhdasrotuisia aberdeen-anguksia, mutta nykyisin seassa on myös risteytysemoja. 75 emon lisäksi myös vasikat kasvatetaan tilalla teurasikään saakka, joskin loppukasvatuksesta ollaan luopumassa tulevaisuudessa. Laidunalaa on noin 20 hehtaarin verran, jonka lisäksi tilan emot laiduntavat noin 5 hehtaarin perinnebiotooppialalla. Perinnebiotoopilla on yleensä noin 10 emoa juhannuksesta elokuun loppuun saakka. 

- Tilalla on nyt käytetty A-Kaupan tarjoamaa emotiloille sopivaa siemenseosta nurmilla ja sen verran täytyy mainostaa, että se on muuten ollut erittäin hyvä siemenseos! Sitä on meillä käytetty niin uudistuksien kuin täydennyskylvöjenkin yhteydessä. Aiemmin on ollut käytössä ihan perinteinen timotei-nurminata-siemenseos, Pekka kehuu.

Laidunnuksessa on omat haasteensa, mutta myös hyötynsä

Uudis-Tuovilassa laitumille tehdyt hoitotoimenpiteet ovat pysyneet melko lailla ennallaan vuosien varrella. Kasvustoa on lannoitettu kolme kertaa kasvukaudessa, ensin NPK-lannoitteella ja sitten salpietarilla. Puhdistusniitot on tehty tarpeen vaatiessa kahteen kertaan kesän aikana. Jarnon mukaan haasteita tilalla ovat aiheuttaneet ylilaidunnus ja sen myötä tapahtunut maan tiivistyminen, kasvustoon jääneet hukkalaikut sekä vesihuollon järjestäminen laitumille.

- Laitumet ovat riittäneet eläimille joka vuosi, mutta lisäruokintaa on jouduttu tekemään. Myös aitojen teko keväisin vie aikaa, meillä ei ole pysyviä aitoja käytössä. Samoin eläinten siirtäminen ensimmäistä kertaa lohkolta toiselle on huomattu haasteelliseksi, vasikat ovat välillä taipuvaisia karkailemaan … Sähköaitaan totuttelu vie aikaa ja esimerkiksi tien ylityksissä on oltava tarkkana, jotta vasikat pysyvät emojensa mukana. Veräjien paikat onkin hyvä miettiä ennalta tarkkaan, jotta eläinten siirrot onnistuisivat mahdollisimman vaivattomasti, hän sanoo.

Salon tilalla on puolestaan huomattu, että tehostetun laiduntamisen myötä eläinten karkailukin on vähentynyt. Nurmi riittää paremmin naudoille ravinnoksi, kun emot saavat päivittäin uutta laidunalaa syötäväksi.  Ennen tilalla on myös ollut ongelmia rikkakasvien kanssa, etenkin voikukka ja hevonhierakka ovat olleet ongelmia laidunnurmilla. Lannoituksen ja torjunta-aineiden avulla rikoista on päästy eroon ja uusien siemenseosten myötä laitumien tuotto on lähtenyt paranemaan. Hoitotoimenpiteinä laitumilta myös harataan joka kevät lantakasat tasaisiksi.

- Laidunnusta on toteutettu meillä aina aika samantyyppisesti, mutta koko ajan tausta-ajatuksena on ollut toiminnan tehostaminen. Nykyään ymmärtää paremmin, miten laitumista voi saada enemmän irti. Aiemmassa lohkosyötössä lohkokoot olivat isommat, nyt toteutetaan nopeampaa kaistasyöttöä. Laitumia lannoitetaan lannoitussuunnitelman mukaisesti jokaisen syöttökerran jälkeen salpietarilla, suunnittelun taustalla ovat viljavuustutkimukset. Lannoituksen toteuttamisen suhteen tilalla on kuitenkin vielä tehostamisen varaa, Pekka kertoo.

Haasteita Salon tilalla aiheuttaa vesipisteiden sijoittelu ja maan tallautuminen vesipisteen ympärillä. Myös kaistasyötön toteuttaminen vaatii aikaa ja paneutumista, mutta toisaalta hyvällä etukäteissuunnittelulla ja järkevällä toteutustekniikalla työtä voidaan helpottaa ja nopeuttaa. Lisäruokintaakin on jouduttu tekemään elokuun loppupuolelta alkaen, mutta lisäruokinta toteutetaan aina yhdellä, vuosittain uudistettavalla alueella, jotta muu laidunala säästyisi tallaantumiselta ja ylilaidunnukselta. Tarvetta olisikin löytää tälle alueelle sopiva yksivuotinen ja nopeakasvuinen nurmikasvi, josta saataisiin satoakin ennen kuin maa-alue tallaantuu emojen jaloissa.

Uudis-Tuovilan isännän, Jarnon, mukaan on vaikuttanut siltä, että laiduntaminen on ylipäätään vähentynyt Suomessa vuosien mittaan. Laiduntava karja on toki tuttu näky vielä emolehmätiloilla ja jossakin määrin myös lypsykarjatiloilla, mutta ainakaan laidunnus ei ole määrällisesti hänen mukaansa lisääntynyt. Samaa mieltä on myös Pekka, joka lisää, että perinnebiotooppien, rantapeltojen ja maisemanhoidollisen laidunnuksen määrää tulisi pyrkiä kasvattamaan tulevaisuudessa. Perinnemaisemien ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen laiduntamisen kautta tulisi kohdistaa varoja, jotta se saataisiin taloudellisesti järkeväksi myös karjatilallisten kannalta.

Myönnän, että itsekin olen pitänyt laiduntamista jossain määrin pellon potentiaalin hukkaamisena. Samalta lohkolta, kun voi saada moninkertaisen säilörehumäärän, jos siitä ottaa säilörehua enemmin kuin jättää sen laidunlohkoksi. Mutta pienryhmätoiminnan kautta olen saanut itsekin uusia ajatuksia ja ideoita laiduntamisen suhteen, varsinkin lajikevalintoja ja laidunkierron toteuttamista koskien. Oma toiminta on muuttunut myös siinä, että enää en ajattele, että teenpä tämän huomenna, vaan teen sen heti tänään, koska huomenna voi olla jo myöhäistä, Jarno vielä lisää.

Laidunkäytännöt kuntoon hanketoiminnan myötä

NurmiNauta -hankkeen laidunryhmiin Jarno läksi mukaan, koska koki tarvitsevansa uusia ideoita laidunnuksen toteuttamiseen kannattavasti, Pekkaa taas kiinnosti oman tilan kehittäminen. Uudis-Tuovilassa on ollut käytössä aiemmin jo esimerkiksi parkkilohko eli lohko, jonne eläimet siirretään odottamaan aktiivisessa kierrossa olevien laidunnurmien toipumista. Laidunpienryhmätapaamisten myötä Jarno on kuitenkin alkanut tehostamaan tilan laidunkiertoa ja alkanut kiinnittää tarkempaa huomiota siemenseoksiin sekä lajikevalintoihin.

- Pienryhmätapaamisten myötä alkoi herätä ajatuksia siitä, että laiduntaminen on toteutettava nopeammalla kierrolla. Laitumet on kyllä aina lohkottu syöttölohkoihin, mutta nyt lohkojen välistä kiertoa on nopeutettu eli eläimet ovat yhdellä lohkolla lyhyemmän aikaa. Positiivista oli se, että tämä nopeampi laidunkierto alkoi heti toimia. Tehostetun laidunkierron myötä lisäruokinnan tarve väheni tänä kesänä ja laitumet jäivät parempaan kuntoon kuin aiempina vuosina laidunkauden päättyessä. Lisäksi nyt on tähdätty siihen, että nurmet tulisi syötettyä siihen kahdeksan senttimetrin korkeuteen ja mietitty niitä rajoja, milloin nurmi kannattaa tehdä säilörehuksi ja milloin taas antaa laitumeksi emoille. Näihinkin on alettu kiinnittää huomiota pienryhmätapaamisten myötä, Jarno toteaa.

Samoilla linjoilla on myös Pekka, joka on tehostanut laidunkiertoaan kaistasyötön kautta.  Uutena asiana tilalla on havahduttu myös taka-aidan siirron tärkeyteen kaistasyötössä. Tällöin ylilaidunnusriski pienenee ja jo kertaalleen syöty nurmi pääsee rauhassa elpymään, kun eläimet eivät enää pääse tallaamaan kasvustoa. Tuloksiakin on jo nähtävissä, laitumilta on saatu aiempaa paremmin satoa ja laitumet riittävät eläimille pidemmäksi aikaa eli lisäruokinnan tarve on siirtynyt vasta myöhemmälle syksyyn. Kaistasyöttöön, nurmiseoksiin ja laidunnuksen toteuttamiseen paneutuminen ovat siis tuottaneet tulosta.

Uudis-Tuovilassa on aiemmin laidunnettu nurmia suoraan perustamisvuonna, mutta nyt siihen on tullut muutos. Perustamisvuonna tärkeintä on saada nurmi kunnolla kasvuun, sillä Jarnon mukaan täydennyskylvöjen onnistumisprosenttia on vaikea arvioida. Tilalla viljelykiertotahtina on yksi viljavuosi ja kolme nurmivuotta, jonka jälkeen ala uudistetaan. Näin toteutetun viljelykierron on todettu pitävän satotasot hyvinä ja rikkakasvien määrän kurissa. Pekka taas antaa emojen laiduntaa nurmella perustamisvuonna kevennetysti loppusyksystä, kun kasvusto on ensin niitetty kahteen kertaan. Kovat kivennäismaat ovat kestäneet laidunnusta.

- Tärkeää on myös yrittää saada lehmät aikaisin keväällä ulos ja laitumille, sillä nurmi kasvaa todella nopeasti säiden lämmetessä. Pienryhmätapaamisten myötä on kyllä havahtunut moneen asiaan, on hyvä, että herää erilaisia ajatuksia. Parasta pienryhmätoiminnassa on tosin ollut muilta tuottajilta saatava vertaistuki. Tapaamisissa huomaa, että myös muilla on samanlaisia ongelmia, mutta toisaalta saa myös välillä hyviä ratkaisuehdotuksia muilta ja toisaalta voi myös jakaa omaa tietämystään toisille tuottajille, Jarno sanoo.

Samaa mieltä on myös Pekka ja lisää, että lisäksi hanketoiminnassa on ollut hyvää kaikki saatu asiantuntijatieto sekä esimerkiksi webinaariluennot, joita on voinut seurata etänä omalta tietokoneelta kotoa käsin. Kuitenkin myös hän korostaa yhteisten tapaamisten ja vertaistuen tärkeyttä, joilla on Pekan mukaan suuri merkitys maanviljelijän yleisen hyvinvoinnin kannalta. Tapaamisten kautta saa vireyttä toimia uusilla tavoilla jatkossa. Hän aikookin itse jatkossa kiinnittää tarkempaa huomiota laidunten lannoittamiseen. Tehostettua kaistasyöttöä tilalla aiotaan myös jatkaa tulevaisuudessa ja intoa löytyy kaiken uuden kokeiluun. Siemenseokset ja uudet lajikkeet kiinnostavat tällä hetkellä kovasti. Etenkin kun laitumien hoitoon panostaminen ja laidunkierron tehostaminen ovat parantaneet myös tilan taloudellista tilannetta.

Kysyttäessä mitä Jarno vielä muuttaisi, hän kertoo lähitulevaisuudessa panostavansa lajikevalintoihin ja pyrkivänsä helpottamaan vesihuollon järjestämistä laitumille, sillä se vie nyt aikaa muutoinkin kiireisellä kasvukaudella. Tämän kesän aikana tekemiinsä muutoksiin hän on kuitenkin tyytyväinen.

Ehdottomasti aion toteuttaa myös jatkossa kesälle 2019 tekemiäni muutoksia. Nopeutettua laidunkiertoa tullaan jatkamaan ja tulen kiinnittämään entistä enemmän huomiota lajikeasioihin tulevaisuudessa. Kyllä näitä muutoksia on jatkettava vähintään viiden vuoden ajan, jotta niiden vaikutukset näkyvät aidosti, mutta kyllä tässä on sen suuntainen ajatus, että oikeaan suuntaan ollaan nyt menossa.

Salon tilalla emolehmät laiduntavat noin 20 hehtaarin laidunalan vuodessa. Laidunnus toteutetaan kaistasyöttönä eli laitumesta rajataan päivittäin haluttu alue syötettäväksi naudoille, siirrettävien aitojen avulla.

Lue lisää hankkeen pilottitilojen kuulumisista

Kirjoittaja

Hanketyöntekijä

Turunen Laura

+358 40 548 4461

laura.turunen@atria.com

NurmiNauta