Syysvehnän keväinen sijoituslannoitus ravinnekuormituksen vähentäjänä

Kasvukaudella 2022 ja 2023 Itua ja Vastetta -hankkeessa testattiin syysvehnän kevätlannoituksen antamista sijoittamalla ravinteiden huuhtoutumisen vähentämiskeinona. Toimenpide tuli viljelijältä, joka aiemminkin oli toteuttanut syysvehnän kevätlannoituksen sijoittamalla kylvökoneella.

Porvoossa Stjerbergin tilalla testattiin kevätlannoituksen antamista sijoituslannoituksena syysvehnän viljelyssä. Suomensalpietari (27–0–1–4; 330 kg/ha) sijoitettiin multamaahan kylvökoneella. Verranteena oli syysvehnäkasvusto, joka sai kevätlannoituksen normaalisti pintaan levitettynä. Koe toistettiin kasvukaudella 2023. Samalla mukaan tuli kolmas koejäsen, jossa kasvustoa ei lannoitettu keväällä. Tämän tarkoituksena oli selvittää, paljonko syysvehnä tarvitsee keväällä typpilannoitusta.

Annettaessa kevätlannoitus kylvökoneella sijoittamalla syysvehnäsato oli ensimmäisenä vuonna noin 300 kg/ha pienempi mutta seuraavana vuonna peräti 2700 kg/ha suurempi kuin pintalevityksessä. Kevätlannoituksen nollaruudulla sato (3580 kg/ha) oli puolet pienempi kuin sijoituksessa ja 28 % pienempi kuin pintalevityksessä.

Tähkien lukumäärissä ei ollut suurta eroa lannoitustapojen välillä ensimmäisenä vuonna, mutta toisena vuonna sijoituksessa lukumäärä oli 1,4-kertainen pintalevitykseen ja 1,7-kertainen nollaruutuun verrattuna. Ensimmäisenä koevuotena tuhannen siemenen paino oli hieman suurempi annettaessa lannoite sijoittamalla (43,3 g) verrattuna pintalevitykseen (41,4 g).

Toisena vuotena tilanne oli päinvastainen 44,2 g (sijoitus) vs. 47 (pintalevitys). Nollaruudulla tuhannen siemenen paino (44,6 g) oli lähes sama kuin sijoituksessa. Vehnäjyvien typpipitoisuus oli hieman suurempi sijoitettaessa kevätlannoite (17,9 vs. 16,6 mg/kg ka) kuin pintalevityksessä. Typenotto oli kuitenkin yhtä suurta sekä sijoituksessa (126 kg/ha) että pintalevityksessä (129 kg/ha). Fosforipitoisuus oli pienempi sijoituksessa kuin pintalevityksessä (3,23 vs. 3,54 mg/kg ka). Toisena koevuotena jyvien typpi- ja fosforipitoisuudet olivat pintalevityksessä hieman suuremmat kuin sijoituksessa.

Vuonna 2022 sääolosuhteet suosivat molempia lannoitustapoja. Tästä syystä satomäärässä eikä laadussa ollut suuria eroja. Sijoituslevityksessä katetuotto oli 120 € pienempi kuin pintalevityksessä. Kasvukaudella 2023 kylvökoneella sijoittamalla annettu lannoitetyppi tuli paremmin hyödynnettyä (167 kg/ha) kuin pintalevityksenä (111 kg/ha) annettu. Vuoden 2023 katetuottoa ei ole laskettu.

Taulukko: Syysvehnän sadon määrä ja laatu (1000 siemenen paino, jyvien typpi- ja fosforipitoisuus), kasvin typenotto ja rikkojen määrä annettaessa kevätlannoitus kylvökoneella sijoittamalla tai normaalisti pintalevityksenä kasvukaudella 2022 ja 2023.

Kirjoittaja Jaana Uusi-Kämppä, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus, Itua ja vastetta -hanke