Aluskasvien käyttö

Aluskasvien käyttö ravinteiden huuhtoutumisen ja rikkojen esiintymisen vähentäjänä

Kasvukaudella 2022 Itua ja Vastetta -hankkeessa testattiin aluskasvien käyttöä rikkakasvien torjunnassa sekä ravinteiden huuhtoutumisen vähentämisessä. Aluskasvi sopii molempiin tarkoituksiin. Seuranta toteutettiin kahdella tilalla Etelä-Suomessa, Hongiston tilalla Kouvolassa ja Pyyrylän tilalla Asiakkalassa. Molemmilla tiloilla seurattiin aluskasvin vaikutusta viljelykasviin sekä toisella tilalla myös vaikutusta rikkojen esiintymiseen kasvustossa.

Hongiston tilalla testattiin rukiin viljelyä aluskasvin kanssa multavalla hiesumaalla. Rukiin oraat olivat kärsineet talvituhoista. Aluskasvin siemen (timoteit-englanninraiheinä 5+5 kg/ha) kylvettiin pintalevityksenä 15.5.2022, jonka jälkeen tehtiin rikkaäesmultaus. Verranteena oli ruiskasvusto ilman aluskasvin kylvöä. Rikkakasvikäsittely (Pixxaro EC + Premium Classic SX) tehtiin molemmille puoliskoille samalla tavalla 10 vrk kuluttua aluskasvin kylvöstä.

Alkukesän kuivuus haittasi sekä sato- että aluskasvin kasvua. Kuukauden kuluttua aluskasvinkylvöstä ruis-aluskasvikasvuston peittävyys oli 85 % ja ruiskasvuston 67 %. Aluskasvin kasvusto jäi vaatimattomaksi (21,2 kg/ha, vaihteluväli 6–32 kg/ha) eikä sillä ollut vaikutusta koeruuduilta kerätyn rukiin satotasoon (3940 vs. 4020 kg/ha). Tuhannen siemenen painossa ei ollut eroja (25,4 vs. 25,8 g). Aluskasvin kanssa viljellyn rukiin sato ja 1000 siemenen painot olivat hieman pienemmät kuin ilman aluskasvia viljellyn. Puinnin jälkeen aluskasvi jatkaa ravinteiden ottoa maasta sekä estää eroosiota vähentäen vesistökuormitusta.

Ruiskasvusto heinäkuussa 2022. Kuva: Visa Hongisto

Rukiin viljelyssä aluskasvin käytöllä ei ollut suurta talousvaikutusta suuntaan tai toiseen. Vaikka aluskasvi näytti hienoisesti verottavan rukiin satoa, se ei juuri aiheuttanut lisäkustannuksia, ja aluskasvituki huomioiden aluskasvin käyttö oli hyvin niukasti taloudellisesti kannattavampaa kuin viljely ilman aluskasvia.

Taulukko: Sadon määrä ja laatu (1000 siemenen paino, jyvien typpi- ja fosforipitoisuus), aluskasvin siemen, aluskasvin ja rikkojen määrä kasvustossa, lannoitus viljeltäessä ruista ja kauraa aluskasvin kanssa ja ilman aluskasvia sekä katetuotto.

Aluskasvin vaikutuksia testattiin myös Pyyrylän tilalla, jossa kauran aluskasvina toimi hevosnurmiseos monivuotisen nurmen perustamiseksi. Kaurassa aluskasvin vaikutusta tutkittiin sekä ravinteiden ottoon että rikkakasvien vähentämisessä.

Runsasmultaiselle hiesumaalle kylvettiin hevosnurmiseos Barenbrug HayMaster pintalevittimellä ja kylvös jyrättiin.  Barenbrug HayMaster -seos sisältää pelkkiä heinäkasveja, eniten (60 %) ruokonataa ja lisäksi nurminataa, timoteitä, koiranheinää ja englanninraiheinä. Verranteena oli kaurakasvusto ilman heinänsiemenen kylvöä.

Rikkakasviruiskutukset tehtiin molemmille puoliskoille samalla tavalla (Pixxaro EC + Premium Classic SX). Kaura-aluskasvikasvustossa aluskasvien ja rikkakasvien kuivapaino (biomassa) oli yhteensä 363 kg/ha, joista 178 kg/ha oli kylvettyjä aluskasveja ja 185 kg/ha rikkakasveja. Ilman aluskasvia kasvaneessa kaurassa rikkakasvien biomassa oli 340 kg/ha.

Aluskasvin kanssa kasvaneen kauran sato oli 6427 kg/ha ja ilman aluskasvia kasvaneen kauran 7248 kg/ha. Hehtaarisato oli siis yli 800 kg suurempi, kun ei ollut aluskasvia. Myös tuhannen siemenen paino oli hieman suurempi ilman aluskasvia kasvaneella kauralla (35,1 g) kuin aluskasvin kanssa kasvaneella (34,1 g). Näyttää siten siltä, että aluskasvin käyttö hieman verotti kaurasatoa, mutta nurmea perustettaessa se on hyväksyttävää. Ja koska aluskasvi vähensi rikkakasvien biomassaa, todennäköisesti myös rikkakasvien siementuotto oli myös vähäisempää.

Aluskasvin käyttö ei tässä tapauksessa ollut kauran viljelyvuonna taloudellisesti kannattavaa. Aluskasvitukea ei saa monivuotista nurmea perustettaessa, ja Luken satomittauksen mukaan kauran sato jäi aluskasvin kanssa pienemmäksi kuin pelkässä kaurakasvustossa. Hevosnurmen siemenseos oli myös verraten kallista.

Kirjoittajina erikoistutkija Jaana Uusi-Kämppä ja tutkija Pentti Ruuttunen, Luonnonvarakeskus, Itua ja Vastetta -hanke