”Viljelyn suunnitelmallisuus ratkaisee”

Rannan tilalla viljelytoimintaan haetaan kasvua ja kehitystä lannoitusta säätämällä ja vaihtoehtoisia kasveja hakemalla. Kun päivätyö kysyy kokeilunhalua, sama uteliaisuus pätee luonnollisesti myös peltoviljelyyn. 

Niko ja Johanna Ranta viljelevät Kauhajoen Ikkeläjärvellä sijaitsevaa Rannan tilaa yhdeksännessä polvessa. Viljelyalaa on 175 hehtaaria vuokramaat mukaan lukien, ja viljely tuo pääosan tilan tuloista. Viime kauden satotaso oli Nikon sanoin ”ihan ok”.  

– Kehitys olisi kyllä positiivisempaa, jos vielä joskus saataisiin sään puolesta normaali vuosi, Niko naurahtaa.  

Nikon päivät kuluvat tilan ulkopuolella muun muassa maa- ja metsätalouskoneiden tuotekehityksessä, mutta kevään ja syksyn peltotyöt hoituvat kahteen pekkaan isän kanssa.  

– Tällä kertaa on suunnitelmissa viljellä iso ala hernettä A-Rehun viljelysopimuksella, paljon ohraa, josta osa menee rehuksi eläintiloille ja osa maltaaksi, jonkin verran kevätvehnää ja syksyllä ehkä ruista.  

Tilalla haetaan Nikon mukaan jatkuvasti vaihtoehtoisia kasveja. 

– Perusviljan tuottaminen on jo viety meillä niin pitkälle kuin pystyy. Jos haluaa lisää tulosta, pitää miettiä, millä kasveilla. Herne otettiin viljelyyn uutena kasvina pari vuotta sitten, kun rypsistä jättäydyttiin möhöjuuren takia. 

Viljakaupan kautta Niko on tutustunut A-Rehun hankintapäällikkö Taneli Marttilaan, joka toissa vuonna pyysi tilaa Valkuaista pellosta -hankkeen pilottitilaksi. Kesinä 2021 ja 2022 Rannan tilalla onkin testattu viljan valkuaistason nostamista rikkilannoituksella kahdelle eri ohralajikkeelle. 

– Erot eri rikkilisämäärien välillä ovat sen verran pienet, ettei puimurin päältä voinut havaita varmasti, mikä lohko tuotti parhaan sadonlisän, mutta hankkeesta saadaan vielä tarkempi sadonmääritys. Olen aiemmin käyttänyt rikkipitoisia täydennyslannoitteita mallasohralle ja vehnälle, ja kokemukset ovat olleet positiivisia.  

Valkuaista ja valkoapilaa 

Nikosta on ollut kiinnostavaa päästä seuraamaan koeruutujärjestelyjä omalla tilalla; aiemmin hän on tehnyt vähän pienempää kokeilua kasvinsuojeluaine- ja laitevalmistajien kanssa. Myös hankkeen palavereista on tarttunut aina jotain mukaan.  

– Mielenkiintoisinta oli kuulla toisella pilottitilalla testatusta lietteen rikkihapotuksesta, jolla näyttäisi olevan vastaava vaikutus kuin keinolannoitteella. Se kiinnostaa. Lisäksi hankkeen kerääjäkasvitutkimukset vahvistivat, että kerääjäkasvien käyttö viljelyssä on hyvä tapa. Meillä on ollut valkoapilaa jo viitenä vuotena. 

Niko pitää pilottitoimintaan mukaan lähtemistä myös viljelyn tulevaisuuden kannalta tärkeänä asiana. 

– Uskon, että kohtuullisen helpon viljelyn aika on ohi. Haasteita on niin lannoituksen kuin kasvinsuojelun suhteen, joten viljelyn suunnitelmallisuus ratkaisee. Jos valkuaistason nostolla saadaan lisäarvoa karjatilalle, pystyisikö sitä jopa itse hyödyntämään niin, että saisi viljasta parempaa hintaa. 

”Perusviljan tuottaminen on jo viety niin pitkälle kuin pystyy.” 

Kolme vinkkiä:

1. Hankkeiden kautta pääsee verkostoitumaan ja kuulemaan muiden tilojen asioista. Voi kysyä neuvoa ja keskustella porukassa, jossa kaikki ovat kiinnostuneita viljelyasioista. 
2. Kierrätyslannoitteet ja vaihtoehtoisten lannoitemuotojen hyödyntäminen ovat tulevaisuudessa isossa roolissa. Hankkeissa tehtyjä havaintoja pystyy hyödyntämään oman lannoituksen suunnittelussa. 
3. Jos olet jo kehittänyt tilan viljantuotannon huippuunsa ja haluat lisää tulosta, kannattaa miettiä tarkkaan, mitä kasveja viljelet, ja kokeilla joka kausi uusia parempia lajikkeita. 

Lue myös muut teemajutut Atria Tuottajat 1/2023 -lehdestä alkaen sivulta 19