AATTEESTA TOIMINTAAN

Etelä-Pohjanmaan Karjanmyyntiosuuskunta Itikka perustettiin 28.1.1914 Seinäjoen Rautatieläisten talolla valveutuneiden viljelijöiden ja osuustoiminnallisten vaikuttajien läsnä ollessa. Itikan toiminta aloitettiin kuitenkin vasta 6.5.1914, kun jäsenkeräyksen tulos oli 1735 jäsentä.Ensimmäiset liiketoimet tuottivat pettymyksiä, mutta antoivat samalla arvokasta oppia tulevaa varten.

Itikan toiminta-ajatuksena oli palvella eteläpohjalaisia maanviljelijöitä heidän omana liikkeenään. Aluksi Itikan toimipaikka oli Vaasassa, josta vietiin teurasnautoja Ruotsiin. Ensimmäisen maailmansodan syttyessä karjanmyyntiosuuskunnat pääsivät hoitamaan lihantoimituksia venäläiselle sotaväelle ja Itikan konttori siirrettiin Seinäjoelle, Itikanmäelle.

TAISTELUA OLEMASSAOLOSTA

1920-luvulla Itikkaa leimasi suunnitelmallisuuden puute ja voima-varojen sitominen toisarvoisiin liiketoimiin. Itikan toiminta kulki koko ajan vain huonompaan suuntaan, koska lihaa tuotettiin Etelä-Pohjanmaalla enemmän kuin alueella riitti kysyntää.

1930-luvun vaihteessa Itikan tilanne oli vielä todella heikko ja vaikeudet vain kasvoivat vuosi vuodelta. Kun asetelmaan lisäsi vielä maailmanlaajuisen talouslaman puhkeamisen, kävi Itikka kuilun partaalla monen muun yrityksen tavoin. Vain yhdeksän karjanmyyntiosuuskuntaa selvisi itsenäisinä vuoteen 1936, näistä Itikka yhtenä. Ensimmäiset merkit lamakauden taittumisesta saatiin vuonna 1933. Samana vuonna Itikka ryhtyi toteuttamaan tervehdyttämistoimenpiteitä. Näistä tärkeimmät uudistukset olivat sivutuotteiden tuotannon lopettaminen, jäsenmäärä kaksinkertaistaminen joukkopaon jälkeen, teurastamojen ja lihanjalostustehtaiden investointi sekä osuuskunnan omien kuljetusautojen hyötykäyttö.

Osuuskunnat perustivat vuonna 1936 Tuottajain Lihakeskuskunta rl:n, TLK:n. Näin alkoi niin sanottu karjariita, jossa lihantuottajat olivat jaettu kahteen kilpailevaan osapuoleen. Tätä härkätaistelua kesti peräti 50 vuotta.

SODASTA JÄLLEENRAKENTAMISEEN

Vuonna 1939 puhkesi toinen maailmansota, ja sen vaikutukset ulottuivat myös Suomeen asti. Liha-ala ei kuitenkaan menettänyt uskoaan sodan vaikeuksista huolimatta. Sotien jälkeen alkaneen ja lähes kaksi vuosikymmentä kestäneen rakennusvaiheen voidaan sanoa päättyneen vasta 1962. Itikka oli vakiinnuttanut asemansa 1960-luvulle tultaessa. Osuuskunta oli kehittynyt vaatimattomasta alusta huolimatta 40 vuodessa merkittäväksi tekijäksi maakunnan elintarviketuotannossa.
Tekniikka kehittyi, tuotevalikoima laajeni ja lihan- ja jalosteiden valmistusmäärät kasvoivat. Palalihan myyntiä lisättiin ja leikkaamotoiminnasta tuli Itikalle merkittävä teollisuushaara. Tällä nimenomaisella haaralla oli erittäin suuri merkitys Itikalle, koska sen oma alue oli aina ollut ylituotantoaluetta. Osuusteurastamot tekivät TLK:n puitteissa imagomainontaa ja yhteinen Atria-tuotemerkki otettiin käyttöön vuonna 1963.

KOHTI NURMOA

1980-luvun puolivälissä Lihakunnan ja Itikan välillä virisi yhteistyökeskustelut, mutta fuusio jäi lopulta toteutumatta, koska aika ei ollut vielä kypsä. Sen sijaan Itikka osuuskunta perusti itselleen tytäryhtiön, Itikka Lihabotnia Oy:n vuonna 1988. Teollinen ja kaupallinen toiminta hankintaa ja eläinvälitystä lukuun ottamatta siirrettiin Lihabotnialle. Itikka Lihabotnia Oy pyrki maakuntansa ensimmäisenä yhtiönä pörssiyhtiöksi ja pörssimarssi onnistui erinomaisesti.

OSUUSKUNTA MUUTOKSESSA

Vuonna 1986 käydyt keskustelut Itikan ja Lihakunnan fuusiosta otettiin uudelleen työstettäväksi. Kuitenkin niin, että enää ei puhuttu osuuskuntien fuusioitumisesta vaan osuuskuntien omistamien pörssiyhtiöiden sulauttamisesta toisiinsa kombinaatiofuusiona. Itikka-Lihapolar Oy perustettiin 29.10.1990 yksimielisesti. Uuden yhtiön kotipaikaksi valittiin Kuopio ja liiketoiminta aloitettiin vuotta myöhemmin perustamisesta. Vuotta myöhemmin keskusliike TLK oli niin sanotusti tullut tiensä päähän. Pesänjaossa merkittävää olivat HK:n siirtyminen LSO:lle ja Atria tuotemerkin omistajuuden Itikka-Lihapolarille. Osuuskuntien rooleissa tapahtui selvä muutos. Itikka osuuskunnan, Lihakunnan ja Pohjanmaan Lihan tehtävänä oli lihan hankintatoimi ja neuvonta sekä Itikka-Lihapolar Oy:n kehittäminen olemalla mukana omalla panoksellaan yhtiön hallinnossa. Aloitettiin järjestelmällinen neuvonta niin porsastuotannossa kuin naudanlihatuotannossa. Vuonna 1994 Itikka-Lihapolar Oy muuttui Atriaksi, kun yhtiön nimi muutettiin päätuotemerkin mukaiseksi.

1990-luku toi omat haasteensa lihateollisuudelle EU:n myötä. Atria tuotemerkissä käytetään ja on aina käytetty vain kotimaista lihaa. Atria lakkautti tuotantolaitoksia, ryhtyi keskittämään, ja vuonna 1996 niitä oli jäljellä enää vain kolme: Nurmossa, Kuopiossa ja Kauhajoella. Vuonna 2000 valmistui logistiikkakeskus Nurmoon ja laajennusosa siitä seitsemän vuotta myöhemmin. Tämä keskus on yksi suurimmista ja nykyaikaisemmista elintarvikealan logistiikkakeskuksista Euroopassa.

HYVÄ RUOKA - PAREMPI MIELI

Atria on nykypäivänä arvostettu pörssiyhtiö, jonka omistus on säilynyt entisellään omien osuuskuntien, Lihakunnan, Itikan ja Pohjanmaan Lihan käsissä. Osuuskunnat ovat kyenneet säilyttämään omistuksessaan yli 50 % osuuden Atrian pörssissä noteerattavista osakkeista. Äänivaltaa osuuskunnilla on lähes 90 %. Voidaankin todeta, että tuottajien tulevaisuus on mitä suurimmassa määrin kiinni Atrian menestyksessä. Atrialaisen perheen eri jäsenistä on ryhdytty käyttämään nimitystä A-Ketju. Nimi kuvastaa erinomaisesti eri osapuolten riippuvuussuhteita. Atria on Suomen suurin liha-alan yritys, joka kasvaa ja vahvistuu päivä päivältä.

ITIKKA OSUUSKUNNAN HALLINTONEUVOSTON PUHEENJOHTAJAT

ITIKKA OSUUSKUNNAN HALLINTONEUVOSTON KUNNIAJÄSENET

ITIKKA OSUUSKUNNAN HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAT

ITIKKA OSUUSKUNNAN TOIMITUSJOHTAJAT