Lihakunnan edustajisto kokousti Kalajoella 13.4. ja Itikka osuuskunnan edustajisto 20.4. Seinäjoella. Kokouksissaan osuuskunnat vahvistivat voitonjaon tilikauden 2021 osalta ja tekivät päätöksiä henkilövalintojen osalta. Alkutuotannon vakava kustannuskriisi väritti päätöksiä ja keskusteluita.
Osuuskuntien hyvät taloudellisen tilanteen johdosta osuuskunnat kykenivät aktiiviseen voitonjakopolitiikkaan. ”Osuuskuntien edustajistot päättivät hallitusten esityksestä maksaa jäsenille reilua osuuspääoman korkoa ja ylijäämän palautusta alkutuotannon voimakkaasti kohonneiden kustannusten johdosta. Rahassa mitattuna kyse on yhteensä noin 10,7 miljoonan euron summasta. Kriisitilanteessa syödään kivijalkaa”, osuuskuntien toimitusjohtaja Risto Lahti kertoo.
Lihakunnan edustajiston päätöksen mukaisesti jäsenille maksetaan A-osuuksille korkoa 25 %, B-osuuksille 2 % ja ylijäämän palautusta 2,2 %.
Atrian menestys ja sitä seurannut osingonmaksukyky on keskeisin tekijä, minkä johdosta osuuskunnat kykenevät merkittävään voitonjakoon. Myös muut liiketoimet tukevat osuuskuntien voitonjakokykyä.
Kokouksissa edustajiston jäsenet peräänkuuluttivat puheenvuoroissaan tuottajahintoihin kohdistuvaa merkittävää korotuspainetta. Hyvänä pidettiin julkisuudessa ollutta tietoa siitä, että kaupan valikoimajaksojen aikaisia hintoja on ryhdytty neuvottelemaan uudelleen päivittäistavarakaupan ja tavarantoimittajien kesken.
Huoltovarmuuspaketti jäi torsoksi, CAP-suunnitelma laitettava remonttiin
Lihakunnan edustajiston kokouksessa Marinin hallituksen julkaisema huoltovarmuuspaketti sai tylyn tuomion. Yli 300 miljoonan euron huoltovarmuuspakettia pidettiin merkittävänä, mutta toimenpiteiden kohdentaminen ja maksatus ovat epäonnistuneet.
”Huoltovarmuuspaketti ei tuo riittävää apua aktiivisten kotieläintilojen haasteisiin. On vaikea hyväksyä sitä, että korotettuja tukia myönnetään kesantopelloille, kosteikkoviljelyyn ja hanketoimintaan. Näillä ei ole mitään tekemistä huoltovarmuuden akuutin kriisin taklaamisen kanssa. Samaan aikaan naudanlihan tuotanto jää ilman kohdennettuja tukia", toimitusjohtaja Risto Lahti kertoo.
Lihakunnan edustajisto vaatii, että kansallinen CAP-suunnitelma on laitettava remonttiin. Komission palautteeseen vastaaminen antaa mahdollisuuden tarkastella suunnitelmaa uudelleen. Venäjän hyökkäyssodan johdosta toimintaympäristö on muuttunut rajusti. Useat EU-maat ovat ilmoittaneet kansallisten suunnitelmien muuttamisesta tilanteen johdosta. ”Joutilaat pellot on saatava aktiiviseen ruuantuotantoon, jotta huoltovarmuus pystytään turvamaan. Tähän myös tukipolitiikan on kannustettava. Kotieläinsektorilla erityisesti eläinten hyvinvointikorvaukseen liittyvät valuviat on korjattava, jotta tiloilla säilyvät edellytykset kehittää eläinten hyvinvointia kuluttajien toivomalla tavalla. Lisäksi raivatut pellot on saatettava tukien piiriin siten, että tukioikeuksia on mahdollista siirtää ELY-keskusten sisällä”, Lahti kertoo.
”On absurdi tilanne, että kotieläintilojen toiminta uhkaa loppua viljan heikon saatavuuden johdosta. Samaan aikaan viljelijät pohtivat, kannattaako peltoja viljellä. Tämä on seurausta epäonnistuneesta tukipolitiikasta, jonka korjaamiseen on viime hetket käsillä. Ilmassa on aito riski siitä, että kotieläintuotannon taso taantuu pysyvästi nykyistä alhaisemmalle tasolle, jolloin myös rehuviljan tarve laskee pysyvästi", Lahti päättää.
Muutoksia hallintoneuvostossa
Lihakunnan edustajisto päätti kokouksessaan kasvattaa hallintoneuvoston kokoa määräaikaisesti 20 jäsenestä 21 jäseneen, osana tulevaa vaalipiiriuudistusta. Hallintoneuvoston jäseninä valittiin jatkamaan Sauli Joensuu, Jukka Ojantakanen ja Ari Pöyhönen. Uusina jäseninä Pohjois-Suomen alueelta valittiin naudanlihatuottaja Tuomo Pulkkanen Kuusamosta ja naudanlihantuottaja Marko Timonen Torniosta. Uudeksi hallintoneuvoston jäseneksi Keski- ja Kaakkois-Suomen alueelta valittiin naudanlihantuottaja Lauri Jaatinen Toivakasta.
Lisätietoja:
Risto Lahti, toimitusjohtaja, Itikka osuuskunta ja Lihakunta, puh. 050 565 0424