GenoPihvi-hanke etenee vauhdikkaasti. Hankkeessa on mukana 82 tilaa, joiden 7.000 eläimelle on toimitettu näytteenottovälineet. Tuoreimman väliaikatiedon mukaan 2.100 näytettä on jo lähetetty genotyypitettäväksi.

Emolehmätilat Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa ovat jo käytännössä hyödyntämässä hanketta täysimääräisesti ottamalla karvanäytteitä siitossonneista, poikineista lehmistä ja poikivista hiehoista.

Pohjois-Pohjanmaalla hankkeessa olisi vielä tilaa parille kymmenelle tilalle ja Etelä-Pohjanmaalla parille tilalle. Uusia pienryhmiä emme enää käynnistä keväällä. Hankkeeseen pääseekin nyt hyvin helposti mukaan. Voit ilmoittautua ja liittyä hanketilaksi tästä linkistä hyväksymällä hankesopimuksen: https://www.lyyti.in/genopihvi-hanke

Ilmoittaudu viimeistään 31.3.2020. Ilmoittautumisen jälkeen sinulle lähetetään näytteenottovälineet ja -ohjeet sekä tarralista eläimistä, joista näytteenottoa suositellaan.

Pilottihanke maksaa suurimman osan genominäytteiden tutkimuskuluista. Hanketilalle näytteen tutkiminen maksaa vain n. 5-6 €/näyte. Hanketilat pääsevät eturintamassa hyödyntämään uusia välineitä emokarjansa kehittämiseen - Euroopan Maaseuturahaston tuella.

Pilottihanke on tarkoitettu kaikille emokarjansa kehittämisestä kiinnostuneille tiloille. Karjasi voi olla risteytyskarja tai puhdasrotuinen, tuotantokarja tai jalostuskarja. Tervetuloa mukaan!

Tässä vielä kahden hanketilan ajatuksia genotyypityksestä:

Jaakko Tapio, simmentalkasvattaja. Ilmajoki

”Olen päättänyt genotyypittää karjani, koska aina jonkun on tartuttava uusiin asioihin. Tämä on satsaus tulevaisuuteen. Jalostus on pitkäjänteistä hommaa. Karjassani kahtena viimeisenä vuotena syntyneet siitossonnikokelaat ja yksi käyttämistäni tilasonneista on jo genotyypitetty Atrian siitossonnikasvattamossa. Genomiset jalostusarvot ovat hyvä apu jalostuspäätösten tekoon.”

Minttu Liuko, koulutilan työnjohtaja, charolaiskarja, Yrkesakademin i Österbotten, Vaasa

On jännää olla mukana genotyypityshankkeessa, koska saan sitä kautta paljon uutta tietoa eläimistä, joiden kanssa teen töitä. Minulla on suuri halu kehittää sekä itseäni että karjaa. Vaikka emme saisikaan nopeasti hedelmiä, uskon että jonakin päivänä hyöty on suuri. Koulun oppilaatkin ovat saaneet olla mukana näytteenotossa ja he ovat olleet asiasta kiinnostuneita.

Genotyypityksen edistymisestä suomalaisilla lihakarjaeläimillä näet tilannetiedon täältä:
https://faba.fi/karjan-kehittaminen/genomitestaus/lihakarjan-genomihanke/

GenoPihvi-hanke pähkinänkuoressa

• Kohderyhmänä on emolehmätilat hankealueella
• Hanke toteutetaan 9 pienryhmässä (tilanne tammikuussa 2020)
• Hanke toteutetaan yhteistyössä A-Tuottajien, HKScan Finlandin ja Snellmanin kanssa
• Hankealue Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon ELY-keskusten alueet
• Hanke kestää vuoden 2020 loppuun
• Hanke tukee MAKERA-rahoitteisen tutkimushankkeen ”Naudanlihantuotannon omavaraisuuden ja tehokkuuden parantaminen genomivalinnalla” toteutumista

Genominen valinta pähkinänkuoressa

• Suomessa liharotuisten nautojen jalostus on keskittynyt pääosin teuraseläinten kasvuun ja ruhon laatuun tähtääviin ominaisuuksiin.
• Jalostusarvoja lasketaan vain jalostusjärjestelmään kuuluville eläimille.
• Hedelmällisyyteen liittyviä ominaisuuksia on perinteisillä jalostusmenetelmillä erittäin työlästä kehittää. Emolehmien hyvät hedelmällisyysominaisuudet ovat emokarjan tuottavuuden ja kannattavuuden perusta. Hiehojen tulisi poikia ensimmäisen kerran 24 kuukauden iässä. Jokaisen karjassa olevan lehmän poikimaväli tulisi olla yksi vuosi. Jokaisen poikimisen tuloksena tulisi olla elävä, elinvoimainen ja hyvin kasvava vasikka.
• Genominen valinta tulee tarjoamaan tehokkaita työvälineitä eläinten valintaan kaikissa emolehmäkarjoissa. Eläinvalinnan kehittyessä tuottavuus ja kannattavuus parantuvat ja eläintuotannon ympäristövaikutus pienentyy.

päivitetty 27.2.2020