GenoPihvi-hanke etenee vauhdikkaasti. Hankkeessa on mukana 86 tilaa, jotka tuoreimman väliaikatiedon mukaan ovat lähettäneet 6.100 näytettä genotyypitettäväksi.

Hankkeen ohjausryhmä päätti 22.10.2020, että hankkeen rahoituksen puitteissa on mahdollista tutkia yhteensä 6.700 eli 400 genominäytettä alkuperäistä suunnitelmaa enemmän, koska korona-aikana hankkeen muut kustannukset ovat toteutuneet suunniteltua pienempinä.

Pilottihanke maksaa suurimman osan genominäytteiden tutkimuskuluista. Hanketilalle näytteen tutkiminen maksaa vain 6 €/näyte. Hanketilat pääsevät eturintamassa hyödyntämään uusia välineitä emokarjansa kehittämiseen - Euroopan Maaseuturahaston tuella.

Koronapandemia takia hanke ei pysty toteuttamaan pienryhmäkokoontumisia loppuvuoden 2020 aikana. Toteutamme pienryhmien sijaan kaikille hanketiloille yhteisen parituntisen webinaarin torstaina 26.11.2020 klo 11-13. 

Ilmoittautuminen GenoPihvi-hankkeen webinaarin täällä

Webinaarin ohjelmassa kuulemme alustukset seuraavista aiheista:

• Genotyypitys: Mitä tarkoittaakaan ja miten homma menee käytännössä?
  Pirkko Tauren, Faba ja Anna-Maria Leino, Luke
• Genomitieto löytyy Minun Maatilani -ohjelmassa.
  Sonja Närkki, Fabalab
• Genominen arvostelu ja polveutuminen.
  Anna-Maria Leino, Luke
• DNA-tutkimuksilla uutta tietoa - Miten toimin omassa karjassa?
  Kaisa Sirkko, Faba
• Hanketilan kokemukset

GenoPihvi-hanke pähkinänkuoressa

• Kohderyhmänä on emolehmätilat hankealueella
• Hanke käynnistyi 9 pienryhmässä.
• Hanke toteutetaan yhteistyössä A-Tuottajien, HKScan Finlandin ja Snellmanin kanssa
• Hankealue Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon ELY-keskusten alueet
• Hanke kestää vuoden 2020 loppuun.
• Hanke tukee MAKERA-rahoitteisen tutkimushankkeen ”Naudanlihantuotannon omavaraisuuden ja tehokkuuden parantaminen genomivalinnalla” toteutumista

Genominen valinta pähkinänkuoressa

• Suomessa liharotuisten nautojen jalostus on keskittynyt pääosin teuraseläinten kasvuun ja ruhon laatuun tähtääviin ominaisuuksiin.
• Jalostusarvoja lasketaan vain jalostusjärjestelmään kuuluville eläimille.
• Hedelmällisyyteen liittyviä ominaisuuksia on perinteisillä jalostusmenetelmillä erittäin työlästä kehittää. Emolehmien hyvät hedelmällisyysominaisuudet ovat emokarjan tuottavuuden ja kannattavuuden perusta. Hiehojen tulisi poikia ensimmäisen kerran 24 kuukauden iässä. Jokaisen karjassa olevan lehmän poikimaväli tulisi olla yksi vuosi. Jokaisen poikimisen tuloksena tulisi olla elävä, elinvoimainen ja hyvin kasvava vasikka.
• Genominen valinta tulee tarjoamaan tehokkaita työvälineitä eläinten valintaan kaikissa emolehmäkarjoissa. Eläinvalinnan kehittyessä tuottavuus ja kannattavuus parantuvat ja eläintuotannon ympäristövaikutus pienentyy.

Genotyypityksen edistymisestä suomalaisilla lihakarjaeläimillä näet tilannetiedon täältä:

https://faba.fi/karjan-kehittaminen/genomitestaus/lihakarjan-genomihanke/

päivitetty 20.11.2020