Käynnistämme GenoPihvi-hankkeen, jossa pilotoimme genomisen valinnan käyttöön ottoa lihakarjalla Suomessa. Pilottihanke toteutetaan Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Etelä-Pohjanmaan maakunnissa.

Hanketoiminta tapahtuu yhteensä kymmenessä 12 tilan pienryhmässä. Jokainen pienryhmä kokoontuu kaksi kertaa: Ensimmäisen kerran marras-joulukuussa 2019 ja toisen kerran marras-joulukuussa 2020.

Ensimmäisessä kokoontumisessa hanketilat pääsevät perehtymään genomiseen valinnan mahdollisuuksiin ja laatimaan omalle tilalleen suunnitelman genomisen valinnan toteutuksesta. Asiantuntijoiden kanssa pohditaan mitkä eläinryhmät ja yksilöt soveltuvat parhaiten genomisen valinnan ensimmäiseen testiryhmään. Samalla tutustutaan myös genotyypitysnäytteiden ottoon ja säilytykseen.

Toisella kerralla hanketilat pääsevät sitten vaihtamaan kokemuksia genomisen valinnan käyttöön otosta ja antamaan kehitysehdotuksia genomisen valinnan toteuttamiseen Suomessa.

Pilottihanke maksaa suurimman osan genominäytteiden tutkimuskuluista. Hanketilalle näytteen tutkiminen maksaa vain n. 5-6 €/näyte. Hanketilat pääsevät eturintamassa hyödyntämään uusia välineitä emokarjansa kehittämiseen - Euroopan Maaseuturahaston tuella.

Pilottihanke on tarkoitettu kaikille emokarjansa kehittämisestä kiinnostuneille tiloille. Karjasi voi olla risteytyskarja tai puhdasrotuinen, tuotantokarja tai jalostuskarja. Tervetuloa mukaan!

Pienryhmiin ilmoittaudutaan sähköisesti 13.10.2019 mennessä tästä. Huomioithan, että hanketilat valitaan pienryhmiin ilmoittautumisjärjestyksessä. 

GenoPihvi-hanke pähkinänkuoressa

• Kohderyhmänä on emolehmätilat hankealueella
• Hanke toteutetaan 10 pienryhmässä
• Hanke toteutetaan yhteistyössä A-Tuottajien, HKScan Finlandin ja Snellmanin kanssa
• Hankealue Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon ELY-keskusten alueet
• Hanke kestää vuoden 2020 loppuun
• Hanke tukee MAKERA-rahoitteisen tutkimushankkeen ”Naudanlihantuotannon omavaraisuuden ja tehokkuuden parantaminen genomivalinnalla” toteutumista

Genominen valinta pähkinänkuoressa

• Suomessa liharotuisten nautojen jalostus on keskittynyt pääosin teuraseläinten kasvuun ja ruhon laatuun tähtääviin ominaisuuksiin.
• Jalostusarvoja lasketaan vain jalostusjärjestelmään kuuluville eläimille.
• Hedelmällisyyteen liittyviä ominaisuuksia on perinteisillä jalostusmenetelmillä erittäin työlästä kehittää. Emolehmien hyvät hedelmällisyysominaisuudet ovat emokarjan tuottavuuden ja kannattavuuden perusta. Hiehojen tulisi poikia ensimmäisen kerran 24 kuukauden iässä. Jokaisen karjassa olevan lehmän poikimaväli tulisi olla yksi vuosi. Jokaisen poikimisen tuloksena tulisi olla elävä, elinvoimainen ja hyvin kasvava vasikka.
• Genominen valinta tulee tarjoamaan tehokkaita työvälineitä eläinten valintaan kaikissa emolehmäkarjoissa. Eläinvalinnan kehittyessä tuottavuus ja kannattavuus parantuvat ja eläintuotannon ympäristövaikutus pienentyy.