Kasvukoe 2019-2020

siitossonnikasvattamo_iso nosto.jpg

Siitossonnikasvattamon kasvukoe 2019-2020 alkoi parin viikon totutusjakson jälkeen 5.11. tehdyllä ensimmäisellä punnituksella. Kasvukokeen kasvunseuranta päättyi 20.3. tehtyyn punnitukseen, jonka tulosten perusteella sonnit saivat loput jalostusarvoistaan.

Sonneista puolet ovat parhaillaan vielä rehuhyötysuhdemittauksessa. Toiset puolet ovat jo päättäneet rehuhyötysuhteen mittausjakson tammikuussa. Julkaisemme rehuhyötysuhteeseen liittyvät tulokset kerralla samassa yhteydessä, kun sonnien myyntilistat valmistuvat. Lue myös Atrian tiedote rehuhyötysuhteesta.

Huomioithan, että ennen kevään huutokauppaa osa sonneista karsiutuu siitosmyynnistä. Sonnihuutokaupan toteutuksesta sähköisiä apuvälineitä hyödyntäen ilmoitamme mahdollisimman pian.

Seuraa kasvukokeessa olevien sonnien tulosten kertymistä:
Kasvukoelista 3.4.2020

Kasvukokeen sonnien rakennearvostelut
Tulkintaohje rakennepisteille

Ultraustulokset kasvukokeesta

Rehuhyötysuhteen tulokset

Geenitestit

Perinnölliset sairaudet testataan sonneilta, sitä mukaa, kun tietoa niiden esiintymisestä tietyissä suvuissa ilmenee ja testaus tulee mahdolliseksi. Tulosten esittämiseen on tänä vuonna lisätty oma sarake ”geenitestit” ja sitä täydennetään talven mittaan.

  • Kaikista charolais-sonneista on otettu näytteet, joista määritetään ovatko ne  AT (ataksia-), RP1 (blind-), AED- sairauden tai kaksoislihakkuuden kantajia. Samalla niistä määritetään sarvellisuus
  • Jensuis-limousinsonnin jälkeläisistä on otettu näyte CP eli kitalakihalkion periyttämisen selvittämiseksi
  • Herefordien HY (hypotrikoosi)-sairauden periytyvyys on selvitetty niin, että kaikki kasvukokeessa olevat sonnit pitäisi olla siitä vapaita
  • Angussonnit on testattu sukujen perusteella perinnöllisestä alkiokuolemia ja epämuodostumia aiheuttavasta DD (Developmental Duplication) -sairaudesta vapaiksi, edeltävillä polvilla on voitu testata vapaiksi muistakin sairauksista, jotka eivät näy tässä taulukossa suoraan, kuten AM ja NH, jotka aiheuttavat myös alkiokuolemia tai epämuodostumia.
  • Osa sonneista on saanut jo sarvellisuudesta tarkemmat geenitestitulokset, jotka merkitty koodeilla, jotka alkavat PO

Tutustu, mitä geenitestitulosten lyhenteet tarkoittavat. Geenitestin tuloksista löydät tietoa Faban sivuilta ja NAV:in sivuilta.

Genotyypitys

Kaikista kasvukokeen sonneista on lähetetty erikseen näyte genotyypitykseen. Genomiset jalostusarvot ovat vasta rakenteilla, joten ennen huutokauppaa 2020 ei ole tulossa sonneille genomisia jalostusarvoja vaan hyöty niistä saadaan vasta myöhemmässä vaiheessa.

Genotyypityksen yhteydessä tutkitaan myös joitakin perinnöllisiä sairauksia ja ominaisuuksia. Niiden tulokset lisätään kasvukoelistalle sitä mukaa kun genotyypitykset valmistuvat. Koska siitossonnikasvattamomme sonnit ovat ensimmäisiä liharotunautoja, joita tyypitetään uudella sirulla, tulosten saaminen vaatii hieman odottamista. Seuratkaa siis näitä sivuja sekä Faban sivuja säännöllisesti, jotta huomaatte päivitetyt tiedot ja kuvaukset.

Faban Lihakarjan jalostusvaliokunta on kokouksessaan 31.3. 2020 päättänyt suosittaa seuraavanlaisia toimia charolais-rotuisten blindin ja ataksian kantajien käytön suhteen:

  • Ataksiaa kantavia sonneja tai lehmiä ei tule myydä eikä valita uudistuselämiksi omassa karjassa. Suosituksen perustana on, että sairaus on vakava ja saattaa aiheuttaa homotsygoottina ongelmia jo ennen teurasikää. 
  • Mikäli karjassa on lehmä tai sonni, joka on ataksian kantaja, tulee kaikki sen jälkeläiset testata ataksian suhteen ennen kuin jälkeläisiä valitaan tai myydään ns. eloeläimiksi.  Eläinvalinnoissa suositaan aina vapaaksi testattuja eläimiä. 
  • Blindin kantajia voi myydä tuotantoeläimiksi, mikäli niiden kaikki jälkeläiset ohjataan teuraskasvatukseen. Mikäli blindia kantavasta lehmästä tai sonnista halutaan jättää ns. eloeläimiä, tulee jälkeläiset testata blindin suhteen. Eläinvalinnoissa suositaan vapaita eläimiä. 
  • Ostajia tulee aina tiedottaa, mikäli myytävä eläin on minkä sairauden hyvänsä tunnettu kantaja. Paritussuunnitelmissa tulee aina välttää kantaja x kantaja -parituksia. Ohjeistus koskee charolais-rotuisia eläimiä.

Lisätietoa:

Vehkaoja Susanna

Kehityspäällikkö

Vehkaoja Susanna

040 750 5167

Luomu- ja emolehmätilat, siitoseläinvälitys (liharotuiset)