27.6.2017

Parempi aloittaa suoraan huipulta

Nykyrilän tilalla Juuassa Vuokon kylällä tuore emotilayrittäjä Matti Nykyri aloitti tuotannon suoraan huipulta: ensimmäisen täyden toimintavuoden kruunuksi tila palkittiin Kalajoella Liha-Akatemiassa vuoden 2016 pihvivasikkatuottajana. Mainittakoon vielä, että tilan tuotanto on luomussa ja samassa sarjassa painivat myös tavanomaisessa tuotannossa olevat tilat.


250 vuotta nautoja

Matti on viljellyt vuonna 1767 perustettua sukutilaansa nyt 25 vuoden ajan. Tilalla on aina ollut nautoja tuottamassa maitoa ja lihaa, jo 250 vuotta! Ajatus emolehmiin siirtymisestä alkoi itää vuoden 2013 aikana. Tuotantosuunnan muutosta ja emolehmätuotannon käytäntöjä tilalla suunniteltiin yhdessä AtriaNauta-palvelun Juha Ryhäsen kanssa. Jo tuolloin puhuttiin, että kun aloittaa, on sama aloittaa huipulta ja päätettin että hyödynnetään viimeisin tieto emotuotannosta ja viedään se myös käytäntöön. Suunnitelmat muuttuivat todeksi ja tila siirtyi lypsykarjasta emolehmiin vuonna 2014. Tuolloin lypsävät myytiin, navetta remontoitiin emojen makuuhalliksi ja poikima-/vasikkatiloiksi ja syksyllä hankittiin 45 tiinettä Ab-emoa. Seuraavana keväänä syntyivät ensimmäiset vasikat.


Suunnitelmallisista risteytyksistä reilusti lissää rahnaa


Hyvät tulokset eivät ole tulleet sattumalta. ”Jo alusta asti oli selvää, että tilalle tulee tuotantoemokarja ja tulosta lähdetään hakemaan suunnitelmallisten risteytysten kautta. Laskimme, että vaikka riski vasikoiden poikimakuolleisuuteen kasvaa pääterodun sonneilla, rotulisä ja vasikoiden parempi kasvu korvaa riskin moninkertaisesti. Isojen rotujen sonnivasikoistahan saa 150 € ja lehmävasikoista 55 € rotulisää. Lisäksi risteytysvasikat ovat elinvoimaisempia ja kasvavat paremmin. Vuodessa pääterodun sonnien vaikutus tilan tulokseen on varovastikin arvioituna yli 8000€”, Matti kertoo ja jatkaa ”Valitsin angus-emot, koska halusin nupoja ja hyväluonteisia eläimiä, joilla on hyvä maitotuotos ja hyvä karkearehun käyttökyky. Mietin myös herefordeja, mutta mielestäni anguksella on paremmat kasvuominaisuudet ja parempi maitotuotos. Sonneiksi hankin kaksi charolaista vuoden 2015 talvella. Sonnien valinnassa painotettiin poikimahelppoutta, nupoutta ja jälkeläisten kasvua unohtamatta. Poikimiset ovat sujuneet normaalisti, eikä tappioita ole juurikaan tullut”.


Sonnien valinta onkin ollut ilmeisen onnistunut: vuonna 2016 kuoli kaksi vasikkaa, joista toinen syntyi kuolleena ja toinen kuoli tapaturmaisesti parin viikon iässä. Tänä keväänä syntyneistä 40 vasikasta ei ole kuollut vielä yhtään. Liha-akatemiassa mainetta ja kunniaa tilalle tuoneiden Ch-Ab risteytys-sonnivasikoiden keskikasvu oli keskimäärin 1562 g/d ja vieroituspaino puolen vuoden iässä 335 kg.


Tila ostaa kaikki uudistuseläimet yhteistyötilalta, jolla on Ab -jalostuskarja. Tällöin samoja hyviksi havaittuja siitossonneja voidaan pitää niin kauan kuin ne toimivat, eikä uudistuseläinten suvut tule tiineytyksissä vastaan. ”Tiineystarkastukset teetän vuosittain ja tyhjät emot lähtevät teuraaksi. Ostettavat uudistuseläimet ovat 1-3 kertaa poikineita emoja, mikä osaltaan vielä pienentää poikimavaikeuksien riskiä. Ostan tilalle ainoastaan hyviä eläimiä, huonoja ei kannata ottaa. Sama tavoite oli jo ensimmäisiä emoja ostettaessa ja siinä onnistuinkin mielestäni hyvin”, toteaa Matti.


Rehusta kasvu lähtee

Emojen tuotantovaiheen mukainen ruokinta ja siihen panostaminen ovat Matin mielestä ensiarvoisen tärkeitä: emoja ei voi vaan tyrkätä keväällä laitumelle ja syksyllä ihmetellä, että ”jaahas, tänä vuonna tuli tuommoisia vasikoita, viime vuonna oli erilaisia”, vaan vasikoiden kasvukyvystä täytyy pyrkiä ottamaan kaikki irti vuodesta ja kesästä riippumatta.

Kivennäisistä ja luomussa erityisesti seleenin saannista pitää huolehtia. Sillä taataan virkeät vasikat ja emojen nopea toipuminen poikimisesta. Tilalla onkin käytössä A-Rehun Laidunkivennäinen ryyditettynä A-Rehun Vahva Vitamiini Se-E -vitamiinilisällä.
Imetysaikana huolehditaan siitä, että emoilla on aina tarjolla hyvälaatuista laidunta tai säilörehua, niin että emojen maitotuotos pysyy riittävänä vasikoiden tarpeisiin ja hyvään kasvuun. ”Viime kesän kasvut saavutettiin ilman lisäväkirehua, mutta ajatuksena on tulevina kesinä kokeilla, kuinka paljon kasvuja saadaan parannettua lisäväkirehulla. Myös tuotannon laajennus lähivuosina siintää ajatuksissa. Nyt tilalla on 46 emoa ja 115 hehtaaria peltoa, joten rehua riittäisi isommallekin laumalle. Myös emojen keinosiemennysten tuomat mahdollisuudet pyörivät mielessä”, Matti tuumii.


Juha Ryhänen
Asiakkuuspäällikkö