Miksi viljelisin hernettä?

Herne on loistava kiertokasvi

rehuherne.jpg

Herne on typpeä sitova palkokasvi ja se pystyy sitomaan typpeä ilmasta juurinystyröissä elävien Rhizobium-bakteerien avulla. Juurinystyröiden värin ollessa vaalean punaisia, on se merkki herneen typensidonnan aktiivisuudesta. Herneellä typensidonta lähtee käyntiin, kun maan lämpötila ylittää + 7 °C ja aktiivisimmillaan se on maan lämpötilan ollessa +15-+25 °C. Herne sitoo maaperään typpeä noin 30-50 kg/ha/vuosi. Näin viljelijä säästää vastaavan määrän typpilannoituksessa seuraavana vuonna viljojen lannoitustarpeesta. 

Herne alkaa varjostaa suhteellisen myöhään, joten tehokkain rikkatorjunta tapahtuu jo ennen herneen kylvöä edellisenä vuonna. Herneen viljelyn hyviä puolia on se, että juolavehnä ja hukkakaura ovat hernepellolta helpompi torjua kasvinsuojeluaineilla kuin esimerkiksi ohra- tai kaurapelloilta.  

Kun hernettä viljellään viljelykierrossa joka viides vuosi, ehkäisee se viljojen tautipainekierrettä ja pienentää samalla torjunta-aineiden käyttömääriä, koska herneellä on eri kasvitaudit kuin viljoilla. Hernettä tai muita palkokasveja (härkäpapu ja rypsi) ei voi viljellä samalla lohkolla useammin, kuin joka viides vuosi, sillä muutoin vaarana on pahkahomeen leviäminen kasvustoon ja satotasojen merkittävä lasku palkokasveilla. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota palkokasvien viljelykiertoon. 

imageisvs.png

Runsaan ja hienon juuriston avulla herne muokkaa maaperää tehokkaasti ja on siksi erityisen hyvä esikasvi viljoille. Herne ei kärsi kuivuudesta yhtä herkästi kuin esimerkiksi viljat tai härkäpapu. Tämän vuoksi herne on karumpien ja kuivempien olosuhteiden kasvi. Herneelle on erittäin tärkeää, että lohkon vesitalous on kunnossa, sillä muuten se kärsii helposti liiallisesta kosteudesta.  

Herneelle paras kylvöajankohta on aikaisin keväällä ennen viljojen kylvöä. Se ei ole herkkä maan kuorettumiselle vaan taimi puskee tarvittaessa kuorettuman läpi. Tärkein seikka herneen kylvöä suunniteltaessa on maalajin valinta. Hernettä ei pidä koskaan kylvää multaville tai eloperäisille maille niistä vapautuvan typen vuoksi. Herneen liiallinen typensaanti haittaa typensidontaominaisuuksia, jolloin sato saattaa jäädä heikoksi, lakoutumisriski kasvaa isoksi ja puinti epäonnistuu kokonaan. Tämän vuoksi herneelle ei suositella kuin hyvin pientä typpilannoitusta (0-20kg/ha) ja kylvöä kovemmille maalajeille Suomen sisäisistä alueista ja maalajista riippuen.  

Monesti uskotaan, että herneen kasvukausi on liian pitkä, mutta se on todellisuudessa luultua lyhyempi. Kasvuaika esimerkiksi Astronautella on 102 päivää, joka edustaakin satoisinta ja valkuaisrikkainta lajiketta. Viljelyssä kannattaa kuitenkin enemmän keskittyä seuraamaan tehoisaa lämpösummakertymää kuin kasvupäiviä. Monesti herne puidaan ennen aikaisempia vehniä, joskus jopa myöhäisten ohrien kanssa yhtä aikaa riippuen syksyn lämpösumakertymästä ja kylvöajankohdasta. Siksi on tärkeää kylvää herne mahdollisimman aikaisin maahan, ja tässäkin vanha sanonta pitää paikkansa ”Päivä keväällä, on viikko syksyllä”. Ei siis ole harvinaista, että jollain tiloilla on puintikausi aloitettu herneen puinnilla lämpöisenä syksynä, muiden kasvien odottaessa valmistumistaan. Lämpösummavaatimus lajikkeesta riippuen on herneellä n. 975-1000, ohralla 810-985, kauralla 875-1050, vehnällä 975-1070 ja härkäpavulla 1050-1100. Täytyy kuitenkin muistaa, että herneen jäädessä jostain syystä puimatta, on sen katetuotto silti euroissa noin 300€/ha, johtuen herneen esikasvivaikutuksesta. 

imagej3n9i.png

Herneen rahallinen tuotto on hyvä ja siitä maksettava hinta on erinomaisella tasolla, koska kotimaisella valkuaisella on hyvä kysyntä. On tärkeää huomata, että A-Rehu maksaa ainoana Suomessa herneen sopimusviljelijälle 200€/tn takuuhinnan, vaikka markkinahinta olisi vapailla markkinoilla selvästi alle 200 €/tn. Viljelysopimus takaa viljelijälle varman hinnan lisäksi myös varman sadon menekin. Tätä ei pidä unohtaa, koska kyseessä on erikoiskasvin viljely. Vain sopimus takaa varman menekin kaikissa markkinatilanteissa, joten sen tekemistä ei pidä unohtaa.  

Jos tarkastelee hernesadon tuottoa tarkemmin, niin herneellä pelkkä 4000kg/ha keskisato tuottaa viljelijälle 800 €/ha tuoton ilman tukia 200 €/tn takuuhinnalla. Jos haluaa saman tuoton esimerkiksi ohrasta markkinahinnan ollessa 145 €/tn, on sitä tuotettava vähintään 5517kg/ha keskisatona. Uudella Astronaute lajikkeella 4000 kg/ha keskisatona ei ole yleensä ongelma, mutta monella aikaisella ohralajikkeella ei välttämättä päästä edellä mainittuun keskisatoon. 

Herneelle maksettava tuki on myös parempi. Tuen määrä vaihtelee tietenkin tukialueittain. AB-alueille maksetaan peltokasvipalkkiota, joka on suuruudeltaan 70 €/ha. Lisäksi herne täydentää ekologisen alueen viljelyvaatimusta kyseisillä alueilla. C-alueet saavat peltokasvipalkkion lisäksi vielä pohjoisen hehtaarituen, 75 €/ha. Näin ollen herneelle maksettava tuki on 70-145 €/ha parempi kuin viljoilla.  

A-Rehu on ainoana Suomessa sitoutunut kotimaisen valkuaisen lisäämiseen ja suunnitelmissamme onkin soijan korvaaminen kokonaan kotimaassamme tuotetulla valkuaisella. Joten miksi et siis viljelisi hernettä ja olisi osa kotimaista valkuaistuotantoketjua? 

Marttila Taneli

Asiakkuuspäällikkö

Marttila Taneli

040 864 1476

Viljakauppa

Tutustu rehuherneen viljelyohjeisiin