”Tyhmää työtä pois”
08.11.2022 16:01Etäisyydet saivat yrittäjän siirtymään kasvattamojen kattavaan etähallintaan ja seurantaan. Paperista on luovuttu, ja itse kehitetyt automaatiot säästävät aikaa.
Matti Yli-Ojanperän kotitilalla Ilmajoella on kolme broilerikasvattamoa, joista hän on vastannut vuodesta 2018 lähtien. Jo ennen sukupolvenvaihdosta Matti ehti ostaa kaksi ”etäkanalaa”, joten kasvattamoja on kaikkiaan viisi ja kasvatuspaikkoja 125 000 linnulle. Kun perheen ensimmäinen lapsi teki tuloaan, Matti ymmärsi, että aikaa olisi jatkossa rajallisesti ja se pitäisi pyrkiä käyttämään oikein ja tehokkaasti.
– Kun toimintaa on monessa eri paikassa, ei pysty olemaan fyysisesti läsnä kaikkialla. Se on vaatinut ratkaisuja, jotka ovat pienentäneet etäisyyksien merkitystä, Matti kertoo.
Tärkein yksittäinen ratkaisu oli etähallinta ja etäseurantajärjestelmien käyttöönotto kanaloiden ohjausjärjestelmissä vuodesta 2014. Ne on sittemmin ulotettu kaikkiin kasvattamoihin, samoin kamerajärjestelmät. Kiinteät kamerat on viime vuosina vaihdettu käännettäviin, joilla voi zoomata jopa yksittäiseen kanaan tai rehukippoon. Myös ulkotilojen valvonta on samassa järjestelmässä.
– Etähallinnalla pystyy välttämään turhaa ajoa paikasta toiseen, ja se mahdollistaa parametrien säätämisen matalalla kynnyksellä kotisohvalta. Hälytyksiä saisi tulla vielä täsmällisemmin ja herkemmin useammistakin asioista, kun tilanteen pystyy tarkastamaan etänä, Matti pohtii.
AUTOMAATTISESTI, EI NAPSUTELLEN
Toinen merkittävä valinta on ollut siirtyminen täysdigitaalisuuteen. Tilan kaksi työntekijää syöttävät poistumatiedot suoraan kasvattamon tietokoneelle, mutta sen enempää ei enää ”napsutella”. Matti on omasta mielenkiinnostaan hionut Excel-osaamistaan, käynyt ohjelmoinnin kursseja ja kehittänyt automaatiojärjestelmän tekemään niin sanotun ”tyhmän työn”, eli tietojen syötön.
– Järjestelmän avulla ohjaustietokoneilta tulevat tiedot siirtyvät automaattisesti Tuottajan työpöydälle ja aikaa säästyy merkittävästi. Meillä on Atrian järjestelmissä yhdeksän osastoa, joista jokaisesta pitää ylläpitää kirjanpitoa, Matti kertoo.
Töiden aikataulutuksessa ja työntekijöiden itseohjautuvuuden tukena on myös Google-kalenteri, jonka Matti jakaa asianosaisten sähköpostiin ja WhatsAppiin vähintään viikon etuajassa. Suuri osa kasvatuseräkohtaisista kalenterimerkinnöistä ilmestyy kalenteriin ”Excel-systeemin” ansiosta automaattisesti. Digitaalisen kalenterin hallinta ja muokkaus on helpompaa, etenkin, kun prosessit eri kasvattamoissa menevät eri tahtiin.
Tuottajan työpöydän Matti toivoo tulevaisuudessa kehittyvän management-palvelun suuntaan, mikä helpottaisi yrittäjän omaa prosessinhallintaa.
– Seuraan myös, mitä tekoälyn kehittäminen ja kuvantunnistusjärjestelmät tuovat tulevaisuudessa. Maatalousmessuilla tullaan varmasti näkemään lisää.
”Hälytys ei välttämättä tarkoita ajomatkaa keskellä yötä.”
KOLME VINKKIÄ:
- Kannattaa miettiä, kuinka paljon aikaa käyttää asioihin, jotka kone voisi hoitaa. Aina käsin tekeminen ei ole työn laadun kannalta paras ratkaisu. Esimerkiksi manuaalisessa tietojen syötössä tulee helposti näppäilyvirheitä.
- Kaikkea ei tarvitse tietää itse. Jos oma kiinnostus ei ole tietokoneasioissa, hanki luotettava IT-kumppani, jonka kanssa toimia.
- Etähallintaa ja kamerajärjestelmää kannattaa harkita, sillä ne muuttavat suhtautumista hälytyksiin. Turhia hälytyksiä tulee aina, mutta ne eivät harmita niin paljon, kun ne pystyy tarkistamaan nopeasti etänä.
Lue myös muut teemajutut Atria Tuottajat 3/2022 -lehdestä alkaen sivulta 19