Viime kesänä Suomessa järjestetyssä kansainvälisessä sikatalousasiantuntijoiden kongressissa käsiteltiin laajasti sikatalouden kannattavuutta ja alan kehityssuuntia. Erityisesti keskusteltiin eläinten hyvinvoinnin edistämisestä ja sen kustannuksista. Suomalainen sikatuotanto pärjää kansainvälisessä vertailussa hyvin monella mittarilla.
Suomalaisen sikatalouden vahvuuksiin kuuluvat korkea tuottavuus, kilpailukyinen ruokintakustannus ja vähäinen lääkkeiden käyttö. Hyvinvointiin panostaminen näkyy korkeampana rahoitus- ja työkustannuksena. Rahoituskustannukset, jotka tulevat pääasiassa korkeammista rakentamiskustannuksista, on meidän haasteemme. Siinä häviämme 5–10 euroa porsasta kohden ja 3–8 euroa lihasikaa kohden.
– Rakentamiskustannusten todellinen vertailu on haasteellista, koska tällä hetkellä sikatalouteen investoidaan hyvin niukasti ja todellisia hintoja ei ole saatavilla. Joka tapauksessa meillä rakennetaan laadukkaasti ja sioilla on enemmän tilaa. Mutta jokainen neliömetri maksaa, kertoo Atria Sian kehityspäällikkö Niina Immonen.
Hännäntypistämisen lopettaminen maksaa
Häntien typistämisen lopettaminen on hyvin keskeinen puheenaihe, mutta vain eurooppalaisessa sianlihantuotannossa. Maailmalla teot ovat edelleen hyvin vähäisiä.
– Tällä hetkellä Hollanti on tehnyt päätöksen häntien typistämisen lopettamisesta vuoteen 2030 mennessä. Saksassa iso teurastaja Tönnes käynnistää ohjelman, jossa he maksavat 10 euroa/teurassika, jos vähintään 90 % sioilla on ehjät hännät. Toki ohjelma edellyttää myös sitoutumista parempiin olosuhteisiin ja antibiootinkäytön vähentämiseen. Tanskassa typistämättömillä hännillä kasvatettavien sikojen määrä on noin 2,5 % tuotannosta ja tavoitteena on lisätä sitä 8 %:iin. Tuottajia tähän haetaan huutokaupalla.
Hännäntypistämisen lopettamisesta on esitetty useita laskemia. Hollantilaiset ovat laskeneet typistämisen lopettamisen tuovan noin 26–29 euron lisäkustannuksen sikaa kohden. Tanskan ja Saksan osalta kustannusten arvioitaan lisääntyvät noin 10 euroa porsasta kohden ja 13 euroa lihasikaa kohden. Laskelmat päätyvät aina 20–30 euroon tuotettua sikaa kohden.
– Häntien typistämisen lopettaminen vaatii lähes aina investointeja, jotka liittyvät tilavaatimuksiin, virikkeiden käyttöön ja rehustustapaan. Yleisesti ottaen kustannukset nousevat ja liikevaihto vähenee. Pitkä matka on siihen, että esimerkiksi Espanjassa tai Puolassa lopetettaisiin hännäntypistäminen. Suomalaisen tuotannon kilpailukyvylle olisi merkittävä parannus, jos häntien typistäminen lopetettaisiin Euroopassa, Immonen kertoo.
Maakohtaisia katsauksia
Espanjasta on tullut Euroopan sianlihantuotannon veturi, ja se on maailman kolmanneksi suurin sianlihan viejämaa. Vaikka vienti Kiinaan on vähentynyt, Euroopan sisäinen vienti esimerkiksi Italiaan on kasvanut. Espanjan tuotannon kilpailukyvyllä on suuri merkitys myös meille.
– Espanjalaisen sianlihantuotannon tehokkuus ei ole korkealla tasolla, mutta siellä ei myöskään panostetaan sikojen hyvinvointiin. Korkean eläintiheyden aiheuttamat terveyshaasteet, korkeat lääkkeiden käyttömäärät sekä ympäristön kuormitus ovat kasvavia ongelmia. Espanja on Suomeen verrattuna erittäin kilpailukykyinen työ- investointi ja muiden muuttuvien kustannusten osalta.
Tanskan sikatalous kamppailee talouskriisissä ja porsaiden vienti on kannattavampaa, kun kotimaan markkinaan myyminen. Porsaita virtaa Keski-Eurooppaan ja teurastamoita suljetaan. Emakoiden määrä on vähentynyt kahden vuoden aikana noin 10 %, mutta tasoittunut nyt noin 950 000 emakkoon. Lihasikojen määrä on pudonnut noin 17 %.
Kiinan sikatalous on elpymässä afrikkalaisen sikaruton aiheuttamien vaikutusten jälkeen.
– Vaikka sikojen määrä on vielä alle aikaisempien huippuvuosien, tuotanto on kasvanut viime vuosina tilakokojen kasvamiset ja teuraspainojen nousemisen vuoksi. Sianlihan osuus Kiinan lihantuotannosta oli vuonna 2023 oli 59,5 %. Siipikarjan osuus kasvaa kiinassa koko ajan.
Muyan tuottaa lähes yhdeksän prosenttia Kiinan sioista
Vauhti Kiinassa kiihtyy. Kiinan ja maailman johtava sikatoimija Muyan on vertikaalisesti integroitunut sikayhtiö, joka vuonna 2023 tuotti 63,82 miljoonaa sikaa ja teurasti niistä 13,26 miljoonaa.
– Tämä on siis vajaa 9 % kiinan sianlihantuotannosta ja lähes 5 % maailman sianlihantuotannosta, Immonen painottaa.
Muyan sioista 5 % tuotetaan kerrostalosikaloissa. Yhtiön palveluksessa työskentelee 135 000 ihmistä ja näistä 40 000 työntekijällä on vähintään kandidaatin tutkinto. Se toimii Kiinassa 24 provinssissa/alueella Kiinassa ja pääpaino Keski- ja Etelä-Kiinassa. Kehitysvauhti on kova.
Muyan panostaa voimakkaasti ympäristön suojeluun ja teknologiseen kehitykseen, kuten automaatioon ja tekoälyn hyödyntämiseen. Tavoitteena on nollapäästöt ja sikalan hajunhallinta. Käytettävä vesi pyritään puhdistamaan ja kierrättämään takaisin käyttöön. Lannasta valmistetaan orgaanista lannoitetta. Kerrostaloissa asuvia sikoja tarkkailevat valvontarobotit, jotka seuraavat tarkasti sikojen terveyttä. Painon kehitystä seurataan 3D-kameroiden avulla. Terveyden seurannan avulla pyritään antibioottivapaaseen tuotantoon.
– Muyan on sitoutunut vastuullisuuteen, mikä tarkoittaa, että se ei siirrä ympäristökustannuksia enää seuraavien sukupolvien maksettavaksi. Hyvinvointiin liittyvät asiat tai pitkät hännät eivät kuitenkaan kuulu Muyan tulevien vuosien tavoitteisiin. Kehitysvauhti on kova ja se tulee kiihtymään maailmalla, ainakin Kiinassa.