Maalahdessa toimivan Storfors Svin Ab:n Christer Storfors keskittyy tuottamaan korkealaatuista rehua eläintensä hyväksi. Käyttämällä teknologiaa tehokkaasti Storfors pystyy lisäämään viljelykasviensa valkuaispitoisuutta ja säästämään samalla rahaa.
Christer Storfors perusti isänsä kanssa Storfors Svin Ab:n Maalahteen vuonna 1996. Sukupolvenvaihdoksen yhteydessä 20 vuotta myöhemmin Christer otti vaimonsa Lotan kanssa haltuunsa tilan, jolla on nykyään 300 hehtaaria peltoa ja 9 000 eläimen sikala.
Keskiössä valkuaispitoisuus
Storfors kasvattaa herneitä, ohraa ja vehnää, ja koko sato käytetään omien eläinten rehuna. Tilalla on ostettava lisää ohraa ja vehnää, mutta herneiden osalta Storfors pyrkii olemaan omavarainen herneen korkean valkuaispitoisuuden vuoksi.
– Korkeampi valkuaispitoisuus tarkoittaa parempaa rehua ja vähentää ostotarvetta. Koska emme käytä soijaa, on luonnollista, että keskitymme valkuaispitoisiin kasveihin. Yleensä puhutaan satokilosta hehtaaria kohden, mutta minulle sikatilallisena valkuaiskilo hehtaaria kohden on paljon tärkeämpää.
Korkean valkuaispitoisuuden ja yleisesti hyvän viljan laadun saavuttamiseksi ravinteikas maaperä, jonka pH-arvo on hyvä, on välttämätöntä. Storfors huomauttaa, että veden saatavuus on vähintään yhtä tärkeää, sillä kuivuuden vuoksi vilja ei pysty imemään maaperässä olevia ravinteita.
Tietoon perustuvat päätökset säästävät rahaa
Säälle ei voi mitään, mutta Pohjanmaan hapan maaperä voidaan neutraloida kalkilla ja valkuaispitoisuus optimoida typpilannoitteilla. On kuitenkin tärkeää tietää, milloin typpeä lisätään – ja missä.
– Jos ylimääräistä typpeä lisätään sinne, missä sitä ei tarvita, viljan kypsyminen kestää kauemmin. Näin ollen osa peltolohkosta ei ole valmis sadonkorjuun koittaessa. Tarpeettoman korkeiden lannoitekustannusten lisäksi tämä aiheuttaa myös ylimääräisiä kuivauskustannuksia.
Tasaisen ja valkuaispitoisen sadon saavuttamiseksi Storfors käyttää itse YARA-anturia. Traktorin katolle asennettu anturi mittaa kasvin lehtien klorofyllipitoisuuden ja antaa lannoitteenlevittimelle signaalin, missä typpeä tarvitaan. Tämä varmistaa, että typpeä käytetään oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Näin sadosta saadaan tasaisempi ja ravinteikkaampi.
Käyttämällä sääasemia pelloilla Storfors optimoi myös torjunta-aineiden käytön, mikä säästää kustannuksia entisestään ja aiheuttaa vähemmän ympäristövaikutuksia.
– Kyse on yksinkertaisesti siitä, että tehdään enemmän vähemmällä, ja teknologia on tässä avainasemassa.
Kolme vinkkiä
1 Älä heitä rahaa turhaan pois: Käytä lisätyppeä ja torjunta-aineita vain tarvittaessa.
2 Tutustu eri teknologioihin. Omien antureiden lisäksi on olemassa esimerkiksi satelliittipohjaisia palveluita, joihin voi ladata oman maatilan tietoja sisältäviä ohjaustiedostoja.
3 Syö kotimaista ja voi hyvin!