Viidettä vuotta viljelijänä toimiva Anssi Annala on tyytyväinen A-Rehun tarjoamaan sopimusviljelyyn, sillä se tuo vakautta liiketoimintaan ja mahdollistaa tulevaisuuden suunnittelun. Samalla hän miettii, miten kehittää toimintaansa ilmastonmuutoksen ja globaalien kriisien kaltaisten haasteiden keskellä, jotta kotimainen tuotanto säilyisi elinvoimaisena.
Anssi Annala aloitti päätoimisena viljelijänä vuonna 2020, kun sukupolvenvaihdos saatiin hoidettua sujuvasti maaliin. Annalan isä auttaa edelleen aktiivisesti tilan pyörittämisessä.
- Olen kasvanut tähän ammattiin, minkä lisäksi opiskelen SeAMKissa agrologiksi kolmatta vuotta. Koulutuksesta saa lisäoppeja varsinkin yrityksen talouspuoleen, mutta kyllä parhaat opit tulevat käytännön tekemisen kautta. Isääkin kuuntelen vielä monessa asiassa, Annala virnistää.
Kehittäminen kiinnostaa
Tilalla kasvatetaan pääasiassa kauraa ja ohraa, ja kokeiluina mukana on ollut myös syysvehnää. Viljelykasvivalikoiman monipuolistaminen kiinnostaa, mutta vaihteleva sää ja esimerkiksi herneen viljelyyn liittyvät haasteet mietityttävät Annalaa.
- Monipuolinen viljelykierto kannattaisi, koska tautipaine pienenisi ja tuotantoriskit vähenisivät. Vaikka nykyiset tuotantovälineet soveltuvatkin herneen viljelyyn, en ole vielä sitä uskaltautunut kokeilemaan. Myös öljykasvit voisivat olla kokeilemisen arvoisia jossain kohtaan.
Sopimusviljelijälläkin on mahdollisuus kehittää viljelyä.
- Olen ymmärtänyt, että A-Rehulla on erilaisia hinnoittelumalleja, kuten valkuais- ja lajikelisiä eli varmaan pitäisi vain sitten neuvotella uusi sopimus, jos laajentaisin viljeltävien kasvien määrää.
Annalan mukaan peltoviljelyä voisi kehittää myös erilaisilla investoinneilla, ja näin varautua esimerkiksi ilmaston muuttumiseen.
- Investoinnit toki aina maksavat, ja siksi riskit pitää laskea tarkasti. Esimerkiksi kuivuuteen voisi varautua kastelujärjestelmillä, mutta rehukasvien viljelyssä se ei välttämättä kannata, kun takaisinmaksuaika olisi niin pitkä. Myös jaettua lannoitusta voisin kokeilla. Siinä voisi vähän säästää apulannan hinnassa, minkä lisäksi ympäristölle olisi parempi, kun ravinteita voisi käyttää vain tarvittavan määrän. Sekin vaatisi investointia uuteen välineistöön, hän pohdiskelee.
Sopimusviljelyllä tulosta työlle
Sopimusviljely on tuonut vakautta liiketoimintaan. Annalalla on ollut sopimus nyt kahden vuoden ajan.
- Viljan pohjahinnan sitomisella saa varmistettua korvauksen tehdystä työstä. Se antaa turvaa, eikä tarvitse murehtia hinnanlaskusta tai sopimussakoista, joita muiden toimijoiden kanssa voi tulla. Lisäksi A-Rehu tarjoaa laatukriteerit ja rehuviljan laatuhyvitykset, jotka ovat kilpailukykyisiä.
Annala on kokenut korvauksen rehuviljantuottajana kohtuulliseksi.
- Viljan hinta nousi vuonna 2021 Ukrainan sodan vuoksi eli minulla kävi tuuri tässä oman yrittäjyyden alkutaipaleella. Toisaalta sama tilanne on vaikuttanut sitten apulannan hintoihin ja niiden saatavuuteen eli tasoissa ollaan. Jos jotain viime vuosista on opittu, niin markkinoille ei tarvitse tulla kuin pieni muutos, ja tilanne voi muuttua äkkiä huonommaksi. Siksi parhaan mahdollisen hinnan varmistaminen viljalle tuo vakautta omaan liiketoimintaan.
Annala kokee, että sopimusviljely on tuonut paitsi turvaa myös mahdollisuuden suunnitella pitkälle tulevaisuuteen.
- Kun tietää, että viljan hinnalle on pohja ja laadukkaasta sadosta saa kohtuullisen korvauksen, voi keskittyä viljelyn kehittämiseen ja pitkäjänteisiin tavoitteisiin.
Vahva kotimainen tuotanto on kaikkien etu
Sopimusviljelyllä on tärkeä rooli siinä, että Suomessa on myös jatkossa kotimaista ruoantuotantoa ja mahdollisuus vähentää riippuvuutta tuonnista. Annalalla on selkeä mielipide siitä, miten kotimainen tuotanto saadaan pysymään hengissä.
– Tuottajahintoja pitäisi nostaa eli kauppojen tekemä voitto kotimaisuuden brändillä pitäisi valua alkutuotantoon asti, hän täsmentää.
Annala ymmärtää, että koko ketjun elinvoimaisuus on kotimaisen tuotannon elinehto. Se ei ole pelkästään taloudellista hyötyä tuova asia, vaan osa ruokaturvaa ja omavaraisuutta, minkä vuoksi riippuvuutta tuonnista tulisi vähentää.
– Toivon totta kai, että myös eläintuotanto pysyisi kannattavana, hehän minun viljaani käyttävät.
Annala kritisoi myös sitä, että EU-tasolla tehdyt päätökset ilmastonmuutoksen hidastamisesta ovat välillä käytännöstä irrallaan.
– Ilmastonmuutoksen hidastaminen on totta kai tärkeää, mutta esimerkiksi rajoitukset syyskynnöissä työllistävät keväällä enemmän ja tekevät työstä hankalampaa. Talvella maa on kuitenkin roudassa, eikä silloin tule ravinnevalumia vesistöihin, oli maa sitten kynnetty tai sängellä. Muutoksia on hyvä tehdä, mutta käytäntö mielessä.
Vaikka viljelijä onkin niin ilmaston kuin maailman tilanteen armoilla, Annala suhtautuu luottavaisesti tulevaisuuteen ja etsii jatkuvasti uusia keinoja toiminnan kehittämiseen.
– Eihän meistä kukaan tiedä, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. On hyvä olla utelias ja pyrkiä tekemään parhaansa.
3 vinkkiä
1. Sido viljan hinta sopimusviljelyllä – Sopimusviljely, jossa pohjahinta on sidottu, tuo vakautta ja turvaa liiketoimintaan, sillä se varmistaa kohtuullisen korvauksen tehdystä työstä ilman huolta hinnan laskusta.
2. Kehitä viljelyä monipuolistamalla viljelykiertoa – Monipuolinen viljelykierto voi vähentää tuotantoriskejä, pienentää tautipainetta ja parantaa kannattavuutta pitkällä aikavälillä.
3. Harkitse jaettua lannoitusta – Jaettu lannoitus voi olla taloudellisesti kannattavaa ja ympäristöystävällisempää, sillä ravinteita voi käyttää kasvien tarpeiden mukaan.