Maatilojen lukumäärä vähenee ja tilakoko suurenee. Tämä tarkoittaa, että uusien investointien kokoluokka kasvaa varsinkin tuotantoeläintiloilla ja vieraalle pääomalle on tarvetta. Lisääntynyt pankkisääntely on johtanut siihen, että maatilojen maksukykyä arvioidaan pankeissa entistä tarkemmin.
Kysyimme kolmen pankkiryhmän asiantuntijoilta, miten sääntely näkyy maatalouden rahoituksessa ja mitä tuottajilta edellytetään rahoituksen saamiseksi.
Vakavaraisuussääntely määrittää
POP Pankki Suomen Osuuspankin toimitusjohtaja Timo Kalliomäki kertoo vakavaraisuussääntelyn näkyvän rahoituspäätöksissä merkittävällä tavalla.
– Maatalousrahoitus rinnastetaan yritysrahoitukseen, jonka riskipaino on korkea. Tällä saattaa joissakin tapauksissa olla vaikutusta luottopäätöksen saamiseen. Luoton marginaaliin riskipaino vaikuttaa aina. Maatalousrahoituksen hinta on aina korkeampi kuin esimerkiksi asuntorahoituksen.
OP on edelleen ylivoimaisesti suurin maatalouden rahoittaja Suomessa. Maa- ja metsätalouspalveluiden johtaja Teppo Pöllänen toteaa, että vaikka koko rahoitusalaa ohjaava pankkisääntely vaikuttaa taustalla, tietoisia linjauksia rahoitus-, riski- tai vakuuspolitiikan kiristämiseksi ei OP-Ryhmässä ole tehty.
– Lainahanojen kiristymisestä puhutaan paljon. Tosiasiassa kyse on siitä, että asiakkaidemme toimintaympäristö on muuttunut esimerkiksi tuotantokustannusten nousun myötä. Kun kannattavuusnäkymä heikkenee, rahoituksen saaminen investointihankkeelle hankaloituu.
Kannattavia investointeja rahoitetaan
Kalliomäki toteaa, että investoinnin pitää olla aina taloudellisesti kannattava ja sen tulee lisätä myös yrittäjien työhyvinvointia. Nordean maa- ja metsätalousyksikön johtaja Kirsi Tossavainen täydentää, että lisäksi maatalousyrittäjiltä odotetaan entistä enemmän yrittäjähenkeä ja kykyä uudistua.
– Asiakkaan tulee ymmärtää huolellisen taloudenpidon merkitys. Eteenpäin katsovat ja toimintaansa pitkäjänteisesti suunnittelevat maatalousyrittäjät pärjäävät myös tulevaisuudessa.
Tossavainen mainitsee investoinnin rahoituksen tärkeiksi kriteereiksi liiketoiminnan kassavirran ja luotonhoitokyvyn.
– Yrittäjällä tulisi olla selkeä visio tilan tulevaisuudesta sekä päivitetty liiketoimintasuunnitelma. Varmimmin rahoitusta saa tilan kannattavuutta parantaviin hankkeisiin, mikäli aiempi liiketoiminta on tervettä eikä velkamäärä investointiin lähdettäessä ole kestämättömällä tasolla.
Maatila ei saa olla ylivelkainen eikä muuttua sellaiseksi. Rahoitetun investoinnin on oltava myös taloudellisesti kannattava ja tilan toimintaan nähden perusteltu.
Pankkien edustajat kuitenkin muistuttavat luottopäätöksen olevan varma vasta, kun se on tehty pankissa luottoprosessin ja sääntelyn vaatimalla tavalla.
Syyt kielteisen päätöksen taustalla
Yleisimmät syyt kielteisen rahoituspäätöksen taustalla liittyvät Tossavaisen, Kalliomäen ja Pölläsen mukaan juuri siihen, ettei tilan lainanhoitokyky ole kunnossa. Myös liian pienet riskipuskurit talouden vaihteluille voivat olla esteenä.
– Kannattavuus ja maksuvalmius ovat heikkoja, ja tähän usein korkea lainamääräkin liittyy. Luonnollisesti myös merkittävä vakuusvaje voi olla syynä kielteiseen luottopäätökseen, Kalliomäki summaa.
Pöllänen toteaa toimintaympäristössä tapahtuneiden moninaisten muutoksien vaikuttavan vakuuksiin: Jos yksittäinen tila sai muutama vuosi sitten rahoituksen ja vakuutena oli pelto- tai muu kiinteistö, nyt rahoituksen saaminen samoilla vakuuksilla ei välttämättä enää onnistu.
Hän kuitenkin muistuttaa, ettei pankki rahoita vakuuksia, vaan toimintaa.
– Vakuuksilla on aina ollut ja tulee olemaan merkityksensä luotonannossa, mutta merkitystä on myös esimerkiksi juuri toiminnan kannattavuudella ja tilan maksuvalmiudella, sanoo Pöllänen.
Vastuullisuusvaatimusten merkitys kasvaa
Kannattavuusnäkymien lisäksi rahoituspäätökseen vaikuttaa olennaisesti myös tuottajan ammattitaito ja talousosaaminen.
– Yksi nouseva tekijä on myös vastuullisuuskyvykkyys, eli tilan kyky toimia kestävästi sekä tuottaa päästö- ja muuta vastuullisuusraportointia. Tämä ei ole luoton saannin este tai edellytys, mutta helpottaa ja tukee rahoituspäätöstä, Pöllänen toteaa.
– Meidän pitää pankkina tunnistaa, millaisia vaateita tilan sopimuskumppaneiden ja koko ruokaketjun suunnalta esitetään, sekä tarkastella, kykeneekö tila toimimaan niiden mukaisesti, Pöllänen jatkaa.
Kalliomäki kertoo pankin selvittävän maatilan tuotantosopimukset ja niiden ehdot hyvin tarkasti.
– Vastuullisuusvaatimusten uskotaan kasvavan merkittävästi tulevaisuuden rahoituksessa, joten tähän jokaisen viljelijän tulee suhtautua myönteisesti.
Tossavainen toteaa vastuullisuuden merkityksen kasvavan niin koko yhteiskunnassa kuin kaikessa yritystoiminnassa, joten jo nyt tehtävät vastuullisuustoimenpiteet helpottavat rahoitusmahdollisuuksia myös tulevaisuudessa.
Monikantamalli tulossa rahoitusneuvotteluihin
Teppo Pöllänen kertoo niin kutsutun monikantamallin yleistyvän rahoitusneuvotteluissa. Kyse on verkostomaisesta yhteistyöstä, jossa asiakkaan ja pankin edustajan lisäksi saman neuvottelupöydän ääressä istuvat investointihankkeen keskeisimmät yhteistyökumppanit, kuten asiakkaan päämiehen edustaja ja hankkeen kannattavuuslaskentaa tekevät tahot.
– Varsinkin isommissa investoinneissa asioita halutaan käydä läpi useamman, tilan toiminnan kannalta olennaisen kumppanin kesken. Kun toimitaan näin, kykenemme yhdessä tuottamaan yhtenäisen näkemyksen kumppaneiden sitoutumisesta, itse hankkeesta sekä sen kannattavuudesta ja taustoista.
– Pankkisalaisuus on rahoittajalle aina erityisen tärkeä asia, mutta etukäteen voidaan sopia asioista, joita pöydän ääressä avataan.
Avoimuus ja läpinäkyvyys sekä se, että kaikilla osapuolilla on samat tiedot hankkeesta, kertoo Pölläsen mielestä vastuullisesta toiminnasta.
– Rahoitusneuvotteluissa jää helposti ilmaan monia kysymyksiä, sillä tuottajalla riittää runsaasti päätettävää ja pohdittavaa. Mitä enemmän rahoittaja saa tarpeellista tietoa, sitä helpompaa on päätöksen tekeminen.
Osaaminen korostuu menestyvillä tiloilla
Hyvin menestyville tiloille on Pölläsen mukaan yhteistä vahva substanssiosaaminen ja erittäin vahva talousosaaminen.
– Menestyvillä tiloilla on selkeä toiminta- ja kasvustrategia, jonka mukaisesti toimintaa on kehitetty määrätietoisesti. Myös maltillinen, valitun strategian mukainen kasvu on yhdistävä tekijä.
Kolikon kääntöpuoli on se, että viime vuosina kertynyttä varallisuutta ei ole käytetty uusiin investointeihin, mikä on johtanut massiiviseen investointivelkaan.
– Olen ollut tekemisissä maatalouden rahoituksen kanssa 1990-luvulta saakka, ja kokemuksesta voin todeta, että maatalouden luottojen lyhennysvauhti on ollut viime vuosina poikkeuksellisen voimakasta. Osaltaan tämä vahvistaa sen, että investointivelka on kasvanut huolestuttavalla vauhdilla.
Tossavainen on huomannut, että hyvin menestyvät tilat näyttävät menestyvän kaikissa talouden sykleissä ja niillä on kyky sopeuttaa toimintaansa.
– Menestyneiden tilojen yrittäjät ovat tiedonjanoisia, heillä on laajat yhteistyöverkostot ja he tarkkailevat toimialan trendejä Eurooppa-tasolla. ■
Toimi näin
- Kehitä omaa talous- ja johtamisosaamistasi.
- Varmista, että sinulla on selkeä visio tilan tulevaisuudesta sekä päivitetty liiketoimintasuunnitelma.
- Ole yhteydessä pankkiin hyvissä ajoin ja avaa keskustelu rahoittajan kanssa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
- Kaikki alkaa hankkeen kannattavuuslaskennasta ja siihen liittyvästä hankeselvityksestä.
- Keskustele päämiehen ja muiden olennaisten kumppanien sekä tahojen, esimerkiksi ProAgrian kanssa.
- Pankin kanssa käytävissä keskusteluissa on tärkeä rooli talous- ja vastuullisuusdatan tuottamisella ja todellisten realiteettien selvittämisellä. Tässä auttaa monikantamalli.
- Omarahoitusosuus helpottaa aina luottopäätöksen saamista.
- Luottopäätökseen vaadittavat budjetit ja elinkeinosuunnitelmat tulee laatia realistisesti.
- Varaudu riskeihin vakuutuksilla, edunvalvontavaltuutuksilla ja testamenteilla. Pidä ne aina ajan tasalla.
- Tule lainaneuvotteluun avoimin mielin ja valmiina rakentavaan keskusteluun.