Atria Ruotsin siipikarjankasvattamo on satsannut viime vuosina teknologiaan, jotta muun muassa energiankulutusta, eläinten hyvinvointia ja prosessin poikkeamia pystytään havainnoimaan entistä paremmin. Pelkät järjestelmät eivät kuitenkaan riitä – tarvitaan myös osaavia työntekijöitä.
Rasmus Sunesson kertoo, että häntä motivoi työssään Atria Ruotsin siipikarjakasvattamon työnjohtajana eniten kasvatusolojen optimointi, sitä kautta broilerien hyvinvointi ja kasvatustuloksien paraneminen.
- Uuden hallintajärjestelmän käyttöönoton jälkeen meidän ei tarvitse arvailla, mitkä asiat vaikuttavat minkäkin erän hyvinvointiin. Voimme tehdä vertailuja ja saada paljon johdonmukaisempia tuloksia.
Broilerien lisäksi myös energia- ja vesitehokkuuden parantaminen ovat tuoneet merkittäviä säästöjä, vaikka energian hinta on edelleen korkealla sähkökriisin jäljiltä.
- Sen jälkeen, kun Atria osti siipikarjakasvattamon, olemme tehneet paljon töitä sähkön ja vedenkulutuksen optimoimiseksi. Tällä hetkellä lämmitykseen käyttämämme hakkeen hinta on kuitenkin niin korkea, että etsimme jälleen vaihtoehtoisia tapoja lämmityksen kustannustehokkuuden parantamiseksi.
Veden käyttö väheni myös merkittävästi, kun erien väliset siivoukset ulkoistettiin ammattilaisille.
- Vuoteen 2021 asti teimme siivoukset itse, minkä vuoksi vettä kului paljon. Kun minusta tuli työnjohtaja, päätin ulkoistaa siivouksen. Ammattilaisten tekemä siivous kuluttaa vähemmän vettä ja parantaa huomattavasti kasvattamon hygieniaa, ja sitä kautta myös broilerien terveyttä.
Siipikarjan ilmastojalanjälki on pienentynyt
Ruotsissa broilerinkasvattajat toimivat pitkälti sopimustuottajina, kuten Suomessa, mutta heillä on enemmän valinnanvapautta rehuhankintojen suhteen.
- Kasvattajat voivat tilata tuotantoon sopivat rehut haluamiltaan toimittajilta, mikä tarjoaa joustavuutta, mutta samalla haastaa ympäristönäkökulmasta. Vaikka suurin osa ruotsalaisista rehuista valmistetaan kotimaisista raaka-aineista, proteiinin päälähteenä käytetään yhä pääosin tuontisoijaa, joka ei ole kaikkein ympäristöystävällisin vaihtoehto.
Viimeisen vuosikymmenen aikana ruotsalainen kananliha on kuitenkin onnistunut pienentämään ilmastojalanjälkeään merkittävästi. RISEn (Research Institutes of Sweden) tekemän elinkaariarvion mukaan kanan hiilijalanjälki on vähentynyt lähes 20 %, ja se on nyt alle 1,6 kiloa hiilidioksidia teuraskiloa kohti. Tämä arvio tehtiin Svensk Fågelin toimeksiannosta, ja se kattaa koko tuotantoketjun rehun tuotannosta kasvatukseen ja teurastukseen asti.
- Kestävä kehitys on koko konsernin keskeinen tavoite. Olen myös mukana Sölvesborgin sisäisessä ympäristöryhmässä, jossa yhdessä kehitämme toimenpiteitä tavoitteidemme saavuttamiseksi, Sunesson kertoo.
Teknologialla tehoa tuotantoon
Sunessonin työnjohtajuuden aikana Atria Ruotsi on kehittänyt siipikarjakasvattamoaan monipuolisesti. Rehu- ja vesilinjojen päivitykset, uusi hallintajärjestelmä, vedenkäsittelylaitos ja lämmönvaihtimet ovat osa tätä kokonaisuutta. Broilerien hyvinvointi, kasvatustulokset, energiatehokkuus ja vastuullisuus ovat kaikki hyötyneet näistä uudistuksista.
- Syksystä 2023 siipikarjakasvattamossa on ollut käytössä uusi hallintajärjestelmä, joka mahdollistaa broilerien elinolosuhteiden tarkan valvonnan. Järjestelmä valvoo vesihuoltoa, ruokintaa, lämpötilaa ja ilmanvaihtoa, jotta olosuhteet pysyisivät mahdollisimman optimaalisina.
Järjestelmä auttaa varmistamaan, että mahdollisiin poikkeamiin voidaan reagoida nopeasti.
- Automaattisen valvonnan ansiosta järjestelmä ilmoittaa heti, jos esimerkiksi veden tai rehun kulutus poikkeaa normaalista. Tällöin henkilökunta voi tutkia syyt nopeasti ja tehdä tarvittavat muutokset, mikä ehkäisee ongelmien syntyä ja vähentää lintujen stressiä.
Järjestelmä tukee myös tuotannon energia- ja prosessitehokkuutta. Se antaa reaaliaikaisen päivityksen esimerkiksi lämpötilasta ja ilmanvaihdosta, mikä auttaa optimoimaan energiankulutusta ja vähentää ympäristökuormitusta.
Sunessonin mukaan investointi oli suuri, mutta suuren yrityksen tukemana sen tekeminen oli helpompaa kuin yrittäjille, jotka usein vastaavat investoinneista yksin.
- Totta kai toivoisin, että tämä elinkeino mahdollistaisi myös yrittäjille sellaisen turvan ja vakauden, jonka avulla uudet investoinnit olisivat kannattavia. Yrittäjät kantavat yksin suuremman riskin ja vastuun, mikä voi tehdä investointipäätöksistä tai rahoituksen saamisesta haastavaa.
Pelkkä teknologia ei riitä
Sunesson korostaa, että vaikka teknologia on tuonut suuria parannuksia broilerien hyvinvoinnin seurantaan, henkilöstö on edelleen ratkaisevassa asemassa eläinten hoidossa.
- Päivittäinen läsnäolo tuotantotiloissa mahdollistaa tarkat havainnot olosuhteista ja broilerien terveydentilasta, mikä ei olisi mahdollista pelkästään teknologian avulla.
Teknologian tarjoama data yhdistettynä työntekijöiden läsnäoloon ja tarkkailuun varmistaa, että eläinten hyvinvoinnista pidetään huolta parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä yhdistelmä tuo tuotantoon varmuutta, jota tarvitaan laadukkaan eläinhoidon toteutuksessa.
- Vaikeinta työssäni onkin johtaa esimerkillä. Se on mielestäni ainoa tapa saada hommat toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla, Sunesson päättää.
Rasmus Sunesson on toiminut työnjohtajana Atria Ruotsin siipikarjakasvattamossa vuodesta 2021. Hän siirtyi Atrian työntekijäksi Lagerbergsiltä, jonka toiminnan Atria osti vuonna 2016. Vaikka Sunesson onkin työsuhteessa, hän ymmärtää hyvin yrittäjyyden haasteita.
3 Faktaa
1. Siipikarjakasvattamo tuottaa 20 % Atria Ruotsin käyttämästä broilerin lihasta.
2. Kasvattamossa on 14 hallia, vuoden aikana niiden kautta kulkee 3,85 miljoonaa lintua.
3. Vuodessa kasvattamosta saadaan 7,5 miljoonaa kiloa broilerinlihaa.