Kiuruvetisellä Allisen emolehmätilalla toteutettiin laidunpilotti yhteistyössä Tuottava emolehmä -hankkeen kanssa kasvukaudella 2023. Allisten tilalla laiduntaa noin 100-päinen emokarja vasikoineen ja siitossonneineen. Vuosittainen laidunala on noin 50 hehtaaria.
Marko ja Satu Allisen tilalla laidunnukseen panostetaan monin eri tavoin. Tilalla on vuosien saatossa käytetty paljon ajatusta laitumien hoitokäytäntöihin, ja nurmien kuntoon on panostettu.
– Erinomaista pohjatyötä ei voi olla näkemättä laitumilla vieraillessa. Laiduntekniikoista saa sitä paremman vasteen, mitä parempikuntoinen nurmi on kyseessä. Siinä mielessä Allisten tila oli ihanteellinen paikka päästä havainnollistamaan hyvän laidunkierron satovaikutusta, kertoo Tuottava emolehmä -hankkeen vetäjä Johanna Näreranta.
Hyvistä laiduntamisen lähtökohdistahuolimatta tilalla on vuosittain jouduttu turvautumaan laidunkauden aikaiseen paaliruokintaan. Alliset kokevat paalien ajamisen laitumelle turhauttavana ja he toivovat pääsevänsä siitä eroon.
– Kohdat, joissa paalirehua on eläimille syötetty erottaa laitumista pitkänkin ajan jälkeen. Kasvusto ja maa tallaantuvat sellaisilta alueilta, jolloin ne ovat yhtä liejukkoa märillä keleillä, tuumaili Marko Allinen kesäisellä tilavierailulla.
Hankkeessa toteutetun pilotin tarkoituksena oli kehittää tilan laidunkiertoa siten, että laidunnurmi riittäisi kokeeseen valitun 25 emo-vasikkaparin pilottilauman tarpeisiin koko kasvukauden läpi ilman lisäruokintaa. Pilottilauma laidunsi 10 hehtaarin suuruista laidunalaa, johon vesi oli järjestetty juomavaunulla.
Sopeutuva lohkolaidunnus
Koealueen laidunkausi pääsi alkuun hieman ennen kesäkuun puoltaväliä. Laidunalueen kartta otettiin ennen laidunkauden alkua tarkasteluun, ja koelauman rehuntarve laskettiin auki. Näin saatiin muodostettua käsitys, kuinka käytettävissä oleva ala olisi hyvä jaotella koelauman kokoon nähden. Apuna käytettiin Atrian laidunsuunnittelutyökalua ja laitumien sadonarviontityökalua. Laidunnustavaksi valittiin kiertävä syöttölohkolaidunnus ja reunaehdoiksi asetettiin muutamia periaatteita:
- Syöttölohkon koko on sopiva silloin, kun kulloinkin syötössä olevan lohkon kasvusto riittää lauman tarpeisiin 3–4 vuorokauden ajaksi.
- Pääsy aiemmin syötössä olleelle lohkolle estetään, eli perälauta pitää olla kiinni.
- Kasvustoa ei saa yli- tai alilaiduntaa. Kasvustoa tarkkaillaan, ja kiertoa sekä syöttölohkon kokoa sopeutetaan nurmen mukaan.
Alliset olivat ennen pilottivuotta laiduntaneet koealuetta noin 2,5 hehtaarin suuruisissa syöttölohkoissa, joita oli alueella yhteensä siis neljä. Eläimet olivat usein viettäneet yli viikon aina yhdellä syöttölohkolla kerrallaan. Rytmityksen takia joitakin syöttölohkoja tehtiin vuosittain säilörehuksi, kun kasvustot olivat ennättäneet venähtää liiaksi.
Laidunnurmen kasvu tyrehtyi monesti heinäkuussa, jonka jälkeen loppukausi syötettiin paaleja. Uuden suunnitelman myötä alueen syöttölohkojen määrä oli 12–16 välillä. Tiheimmillään syöttölohkon koko laski keskimäärin 0,6 hehtaaria.
– Väliaidat toteutettiin multitolpilla ja Gallagherin saparotolpilla ja väliaitalinjoja oli vain kaksi, niitä siirrettiin kauden edetessä takalanka uudeksi etulangaksi ja niin edelleen, mainitsee Näreranta.
Laidunten sato kolminkertaistui
Alliset toteuttivat suunnitelman mukaista laidunkiertoa läpi laidunkauden. Ensimmäinen ja ilmiselvin vaikutus laidunkierron muutoksella oli tehollisen laidunkauden pituus, joka kasvoi aikaisemmasta noin 40 vuorokaudesta 70 vuorokauteen. Tuona aikana eläimet olivat pelkän laidunnurmen varassa, eikä paaliruokinnalle ollut tarvetta. Kierron piteneminen kuukaudella tarkoitti myös, että laidunsatojen täytyi kasvaa.
Satotasot laskettiin eläinten syönnin ja vasikoiden kasvujen perusteella. Lähtötilanteessa tilan laidunsadot vanhoilla käytännöillä olivat noin 2000 ka kg/ ha luokkaa ja pilotin toteutuksen myötä sato nousi noin 6000 ka kg/ha luokkaan. Tulos oli kerrassaan upea.
Moni tuottaja varmaan pohtii laiduntamista miettiessään ja tätä juttua lukiessaan ajankäyttöä. Epäröintiä aiheuttaa myös se, että kuinka paljon laiduntamiseen kannattaa panostaa. Hyvän laidunkierron toteuttaminen ei lisää työajankäyttöä ja esimerkiksi Allisten tapauksessa se jopa vapautti aikaa muuhun, kun paaleja ei tarvinnut ajaa laitumelle.
Aitaamisesta ei tarvitse tehdä ongelmaa eikä kallistakaan syöttölohkojaon takia. Esimerkiksi pilotin toteutus vaati kaksi hyvää lankakelaa ja kymmenkunta siirtoaitatolppaa, vaikka syöttölohkoja oli lähemmäs 20.
Onnistunut laidunnus lähtee liikkeelle laidunnurmen hyvästä kunnosta ja satopotentiaalista. Lisäksi kiertoa mietitään etukäteen, ja onnistuminen varmistetaan pitämällä kiinni muutamista tässä jutussa mainituista periaatteista.
Kesä laitumella!
Tuottava emolehmä-hanke toteuttaa tulevana laidunkautena Kesä laitumella! -kampanjana. Tempauksessa esitellään Atrialaista emolehmätuotantoa laidunpositiivisessa mielessä. Kampanjan tiloiksi ovat suostuneet tässä jutussa esillä ollut Marko ja Satu Allisen tila Kiuruvedeltä sekä Joona Piiralan tila Utajärveltä. Otathan Kesä laitumella! -kampanjan seurantaan Atria Nautakehitys ja Atrian alkutuotannon sometileillä (FB, IG ja YouTube)! #kesälaitumella2024