Laatu ja vastuullisuus ohjaavat tehtaiden toimintaa

A-Rehulla laatu on avainasia, ja sitä seurataan monin keinoin. Tehtaillamme otetaan vuosittain noin kahdeksantuhatta salmonellanäytettä ja tuhansia rehuanalyyseja. Tärkein laaduntarkkailija on kuitenkin eläin, jolle rehu syötetään. Kun rehu maittaa ja tuotantotulokset ovat hyviä, tiedämme onnistuneemme!

Rehun valmistusta ohjaa rehulaki, jonka tehtävänä on varmistaa rehujen laatu ja turvallisuus sekä edistää rehualan toimijoiden toimintaedellytyksiä. Rehulaki antaa raamit kaikelle rehualan toiminnalle, ja Ruokavirasto puolestaan toimii valvovana viranomaisena. Ruokaviraston tehtävänä on ottaa ja analysoida tuotenäytteitä, joilla varmistetaan tuoteselosteiden oikeellisuus sekä seurataan esimerkiksi GMO-jäämiä sekä haitallisten aineiden jäämiä. Lisäksi Ruokavirasto tekee tuotantolaitostarkastuksia, joissa käydään läpi muun muassa omavalvontaan liittyvää kirjanpitoa ja kriittisten pisteiden hallintaa. Tarkastuksia on sekä ennalta sovittuja että ilmoittamattomia. Ruokavirasto myös ohjeistaa ja asettaa toiminnan rajoituksia poikkeustilanteissa.

Rehualan toimijoiden positiivilistaa ylläpitää Eläinten terveys ETT ry. Positiivilistan jäsenet osoittavat riskienhallintakykynsä salmonellan osalta esimerkiksi vapaaehtoisilla tuontieräkohtaisilla salmonellanäytteillä maahantuotavista rehuaineista. A-Rehu on mukana positiivilistalla.

Lisäksi tehtaillamme toimii HACCP-ryhmät, jotka vastaavat rehujen valmistukseen ja käsittelyyn liittyvien vaarojen tunnistamisesta, riskien arvioinnista, kriittisten pisteiden tunnistamisesta ja omavalvonnan järjestämisestä. HACCP-ryhmät käyvät säännöllisesti A-Rehun prosessit yksityiskohtaisesti läpi ja pyrkivät tunnistamaan kaikki mahdolliset toimintaan ja tuotteisiin liittyvät turvallisuusvaarat.

Valmistetaan laadukkaista raaka-aineista

Otamme raaka-aineiden valinnassa huomioon ympäristöjalanjäljen. Tämän lisäksi pyrimme korvaamaan tuontiraaka-aineita mahdollisimman paljon kotimaisilla vaihtoehdoilla, joiden ympäristöjalanjälki on alhaisempi ja alkuperä tiedetään tarkalleen. Nautarehuissa soijan käyttö raaka-aineena lopetettiin jo vuonna 2017, ja sika- ja siipikarjarehuissa soijan käyttöä on vähennetty murto-osaan aiemmasta. Yhä suurempi osa atrialaisista porsas- ja sianlihatuotantoketjuista ruokitaan nykyään täysin soijattomalla rehulla. Alkutuotannon hankkeissa kehitämme valkuaiskasvien tuotantoa kotimaassa sekä rehuviljan tuottavuutta ja viljelymenetelmiä siten, että ympäristöjalanjälki olisi pienempi.

Tehtaillamme otetaan vastaan vuodessa noin neljätuhatta erää kotimaista viljaa sekä lukuisia muita raaka-aineita. Vastaanotetuista raaka-aineista otetaan tehtaalla kattavasti salmonellanäytteet joko eräkohtaisesti tai koontinäytteistä. Lainsäädännön mukaisesti jokainen maahantuotu raaka-ainelaiva analysoidaan salmonellan varalta jo satamassa ja erä pysyy karanteenissa, kunnes se saa negatiiviset salmonellatulokset. Tämä on tärkeä osa tehdasalueiden bioturvaa.

Tehtaille tulevista viljoista analysoidaan kosteus, hehtolitrapaino, valkuainen sekä tärkkelys. Kuulumme Ruokaviraston ylläpitämään NIT-Viljaverkkoon, joka parantaa analysoinnin luotettavuutta. Viljaverkkoon kuuluvat laitteet standardoidaan säännöllisesti. Lisäksi viljoista kerätään koontinäytteet hometoksiinianalyyseihin, sillä toksiinit rehuissa voivat aiheuttaa eläimille erilaisia ongelmia, muun muassa heikentynyttä kasvua.

Raaka-aineiden rehuanalyysitulosten perusteella tehdään tarvittaessa muutokset rehujen resepteihin, jotta rehut vastaavat tuoteselosteita. Etenkin syksyisin satokauden vaihtuessa voi raaka-aineiden rehuarvoihin tulla muutoksia.

Rehuprosessia ohjaa ammattilainen

Rehut valmistuvat prosessinohjaajien valvonnassa. Jokaisella rehulla on omat ajomäärityksensä, joiden perusteella rehun laatu varmistetaan. Prosessinohjaaja seuraa valmistusprosessia automaatiojärjestelmän eri parametrien avulla ja tarvittaessa säätää prosessia parhaan laadun saavuttamiseksi. Jokainen rehuerä kuumennetaan vähintään 81 asteen lämpöiseksi, mikä on rehulain vaatimus hygieenisen laadun varmistamiseksi. Tämän jälkeen mittaustulos tallennetaan tuotannonohjausjärjestelmään.

Jokaisesta rehuerästä otetaan lisäksi näyte, josta analysoidaan kosteus, kuitu, rasva, tuhka sekä raakavalkuainen. Rakeistettavista rehuista määritetään myös PDI-luku, joka kuvaa rakeen kestävyyttä mekaanisessa rasituksessa. Analyysituloksia seurataan säännöllisesti ja tehdään tulosten perusteella tarvittaessa muutoksia resepteihin. Valmiista rehusta otetaan vielä lastauksen yhteydessä näyte, joka voidaan tarvittaessa tutkia myöhemmin. Lastaus- sekä raaka-ainenäytteitä säilytetään tehtailla puoli vuotta.

Laadun varmistaminen ja vastuullisuus saattavat tuntua abstrakteilta kokonaisuuksilta, mutta A-Rehulla ne linkittyvät osaksi työkulttuuria ja arjen tekemistä. Jokainen A-Rehulla työskentelevä tekee kaikkensa parhaan laadun varmistamiseksi.

Kirjoittaja

Rehujen tuotekehitys

Nikkola Sanni

050 409 9957

Tuotepäällikkö, nautarehut